Skenaariot osoittavat, että useat erilaiset kehityssuunnat ovat mahdollisia ja tarve painottaa liikennejärjestelmän eri osa-alueita vaihtelee skenaarioiden välillä. Monet asiat todennäköisesti tulevat osaksi Pohjanmaan liikennejärjestelmää ilman merkittävää alueellista edistämistyötä, esimerkiksi autokannan käyttövoimien uudistuminen tai sähköisen lentoliikenteen mahdollistama nykyistä kustannustehokkaampi lentoliikenteen hyödyntäminen. Näihin liittyvä kehittämistyö on todennäköisesti enemmän reaktiivista ja yksityisten toimijoiden toiminnan mahdollistamista.

Jotkin kehityssuunnat ovat vääjäämättömiä toimintaympäristöstä riippumatta: väestö ikääntyy, mikä lisää tarvetta esteettömille liikkumisympäristöille ja -palveluille. Ikärakenteen muutos lisää ostos-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen osuutta liikkumisesta. Samalla kun koulukuljetustarpeet voivat vähentyä, ikäihmisille tarjottavien liikkumis- ja kuljetuspalveluiden tarve kasvaa.

Huomattavaan määrään asioita alueen liikennejärjestelmässä voidaan kuitenkin vaikuttaa maakunnallisella ja seudullisella liikennejärjestelmätyöllä. Liikenteelliset ratkaisut vaikuttavat niin kuljetusten sujuvuuteen kuin kestävien liikkumismuotojen houkuttelevuuteenkin. Infran toimivuuden lisäksi myös tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys sekä liikkumis- ja kuljetuspalveluiden käytön helppous ovat alueen itsensä hallussa olevia asioita. Proaktiivisella kehittämisellä Pohjanmaan liikennejärjestelmää voidaan ohjata haluttuun suuntaan riippumatta toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2050 visio ja tavoitteet on muodostettu yllä kuvattujen näkökulmien avulla. Visio edustaa tahtotilaa, johon maakunta haluaa pyrkiä. Tavoitteet ovat laajempia ja niiden avulla on pyritty huomioimaan myös eri skenaarioissa esiintyvät kehityssuunnat ja mahdollistaa reaktiivinen ote kehittämiseen. Viereisessä kuvassa on esitetty yksi hahmotelma siitä, millainen liikennejärjestelmä Pohjanmaalla voisi olla vuoden 2050 jälkeen. Kuva yhdistelee eri skenaarioissa tunnistettuja kehityssuuntia ja esittää, miten ne voisivat ilmentyä Pohjanmaalla. Kuva ei pyri olemaan kaiken kattava.

Vaikutukset Pohjanmaan liikennejärjestelmään

Teknologinen kehitys on hillinnyt ilmastonmuutosta, eikä ihmisten käytökseen liittyvät muutokset ole tapahtuneet. Lentoliikenteeseen ja tulevaisuuden liikkumismuotoihin (esim. hyperloop, avaruuslennot) perustuva kansainvälinen matkailu on yksi suurimpia toimialoja maailmassa.

Robotisaatio on lisännyt asiantuntijatyön määrää. Aika- ja paikkariippumattomuus on lisännyt monipaikkaisuutta. Työ- ja työasiamatkojen suhteellinen osuus matkoista on pienentynyt ja ruuhkahuiput tasoittuneet. Hajaantunut väestörakenne ja kasvanut perhekoko korostavat henkilöautoilun roolia samalla kun käytettävissä olevien tulojen kasvu on mahdollistanut kotitalouksille yhä useamman (vety)auton. Henkilökohtaiset ilma-alukset tekevät juuri tuloaan markkinoille ja viranomaiset määrittävät ilma-ajokortin tutkintoa. Haja-asutusalueiden lisääntynyt maankäyttö on tuonut uusia toimintoja valtateiden varsille, mikä haastaa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Energiasektorin murros on tuonut mm. akkuteknologiaan ja uusiutuviin polttoaineisiin liittyvää tuotantoa Suomeen ja Pohjanmaalle. Näihin toimialoihin liittyvät kuljetukset ja työssäkäynti ovat lisääntyneet merkittävästi. Samalla vahvistunut julkinen talous on mahdollistanut matka- ja kuljetusketjujen palvelutason parantamiseen liittyviä investointeja, joissa on pystytty huomioimaan ympäristönsuojelu entistä vahvemmin. Pohjanmaalle on toteutettu jo ensimmäisiä älyväyliä.

Toimintaympäristö skenaariossa

Vaikutukset Pohjanmaan liikennejärjestelmään

Kaupunkiseutujen kasvava väestö haastaa maankäyttöä, mutta luo pohjaa joukkoliikennekysynnälle. Pitkämatkaisen liikenteen sujuvuus on parantunut keskittyneen maankäytön myötä, mutta jakelukuljetuksien tilantarve aiheuttaa haasteita kaupunkialueilla, minkä takia niitä on siirtynyt ilmateitse tehtäväksi. Vapaa-ajan matkojen suhteellinen osuus lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Ikääntyminen näkyy myös mm. liikenneturvallisuus- ja esteettömyyshaasteina. Liikenneturvallisuutta haastavat myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset mm. infrastruktuurin kuntoon.

Teollisuuden kuljetukset suuntautuvat pääosin Eurooppaan ja lentoliikenteen rooli työasiamatkustuksessa on säilynyt. Toimialarakenteessa ei ole ollut suuria muutoksia. Julkisen talouden resurssit ovat yhä niukat, mikä hankaloittaa matka- ja kuljetusketjujen palvelutason parantamista. Myös lisääntyneet ympäristövaatimukset (mm. melu, pohjavedet) luovat haasteita kehittämiselle.

Ihmisten mukavuudenhalu ja tottumus ovelta-ovelle-autoiluun vaikeuttavat matkaketjujen yleistymistä – toisaalta tuloerojen kasvu on lisännyt liikenneköyhyyttä ja tätä kautta liikkumattomuutta. Toisaalta alustatalouden mahdollistama jakaminen ja autojen itsenäinen ajaminen on lisännyt henkilöautojen keskimääräistä käyttöastetta.

Toimintaympäristö skenaariossa

Kansainväliset yhteydet

Tavoitteen tarkennus: Maakunnan vahvojen vientiyritysten toiminta ja kasvu sekä uusien yritysten asettuminen edellyttävät kilpailukykyisiä henkilöliikenteen yhteyksiä Euroopan jatkolentoasemille sekä Merenkurkun yli. Junaliikenteellä ei pystytä korvaamaan liityntäyhteyksiä Helsinki-Vantaalle lähivuosikymmeninä.

Nykytilan kuvaus: Ennen Covid-19-pandemiaa lentomatkat Euroopan suuriin kaupunkeihin ja toiseen suuntaan olivat mahdollisia yhden työpäivän aikana. Jatkolennot olivat saatavissa samalle lipulle ja kohtuullisilla vaihtoajoilla jatkolentoasemalla. Vaasan ja Uumajan välillä on säännöllinen laivayhteys.

Tavoitetilan kuvaus: Vaasan lentoasemalta on yhteydet vähintään kahdelle ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta vähintään yhdelle jatkolentoasemalle ajankohtina, jotka mahdollistavat liittymisen kansainvälisiin aaltoihin. Yhteydet ovat pitkäjänteisesti turvattuja. Laivaliikenteen ohella sähköinen lentoliikenne mahdollistaa nopeat yhteydet Merenkurkun yli.

Kansalliset yhteydet

Tavoitteen tarkennus: Kansallisista henkilöliikenteen yhteyksistä tärkeitä ovat erityisesti Pohjanmaan seutukeskusten ja Suomen suurimpien maakuntakeskusten väliset yhteydet, jotka palvelevat pääasiassa työasiamatkaliikennettä sekä vapaa-ajan liikennettä.

Nykytilan kuvaus: Kansalliset henkilöliikenneyhteydet Tampereen ja Ouluun suuntiin tukeutuvat pääradan junaliikenteeseen, jonka palvelutaso on hyvä. Pohjanmaa yhdistyy lähimpiin maakuntakeskuksiin maanteiden pääväyläverkkoa pitkin Jyväskylän suuntaa lukuun ottamatta. Pääteiden palvelutaso on valtakunnallisen liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaan (2021) maan keskitasoa. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen palvelutaso on muotoutunut kysynnän mukaan markkinaehtoisesti. Lentoliikenne on nopein kulkumuoto pääkaupunkiseudulle Vaasan ja Pietarsaaren seuduilta, mutta sen merkitys on suurempi kansainvälisessä kuin kotimaan liikenteessä. Maakunnan tahtotilan mukainen yhteysväli valtatie 3 Laihia-Jalasjärvi ei ole mukana vuoden 2019 alussa voimaan tulleessa pääväyläasetuksessa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun yhteydessä on selvitetty asetuksen toimivuutta eikä sitä ole tarpeen muuttaa.

Tavoitetilan kuvaus: Joukkoliikennepalvelut toimivat yhtenäisenä kokonaisuutena ja niiden kysyntä on vahvaa, mikä mahdollistaa markkinaehtoisen toiminnan. Junaliikenteen matka-ajat ovat lyhentyneet ja pääteillä on henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyiset linja-autoliikenteen runkoyhteydet, joihin on varmistettu tehokkaat liityntäyhteydet. Myös kustannustehokas ja hiilineutraali lentoliikenne palvelee kansallisia yhteyksiä.

Tavoitteen tarkennus: Innovatiivisilla liikennepalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupungeissa perinteisen joukkoliikenteen lisäksi esimerkiksi kutsuohjattua joukkoliikennettä, yhteiskäyttöautoja sekä kaupunkipyörä- ja potkulautajärjestelmiä. Maaseudun uusilla liikkumispalveluilla tarkoitetaan pääasiassa julkisten kuljetusten avaamista kaikkien käytettäviksi ja sitä tukevia informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmiä.

Nykytilan kuvaus: Perinteisen joukkoliikenteen kysyntä on vähentynyt kaupunkialueiden ulkopuolella. Kaupunkialueilla kysyntäpotentiaalia on enemmän, mutta uusia liikkumispalveluja on käytössä vain vähän. Haja-asutusalueiden liikkumispalveluiden mahdollisuuksia on selvitetty ja julkisesti hankittujen kuljetusten avaamisessa on tunnistettu paljon mahdollisuuksia. Käytännön toteutusta ei vielä ole.

Tavoitetilan kuvaus: Tavoitetilassa liikkumispalveluiden valikoima on monipuolistunut. Kaupunkiseuduilla hyödynnetään mm. liikennepalveluiden paketointia, digitaalisia ratkaisuja ja autonomista ajamista. Maaseudulla julkisesti hankitut kuljetukset ovat kaikille avoimia ja tieto niistä on helposti saatavilla. Digitalisaatiota hyödyntämällä välitetään ja yhdistellään tehokkaasti kuljetuksia. Julkisen sektorin ja liikennealan yritysten yhteistyö on tiivistynyt. Jatkossa hyvinvointialueella tulee olemaan merkittävä rooli kuljetuspalveluiden kehittämisessä.

Tavoitteen tarkennus: Liikkumis- ja kuljetustarpeet muuttuvat jatkuvasti. Tulee sekä nopeita toimenpiteitä edellyttäviä muutoksia, kuten uusien yritysinvestointien tarpeet liikennejärjestelmälle, että hitaita esimerkiksi väestön ikääntymiseen tai asenteisiin liittyviä muutoksia. Reagointitarvetta luovat lisäksi muun muassa rahoituksen painotusmuutokset, lainsäädäntömuutokset, ilmastotavoitteiden tuomat paineet, pandemiat, kaupan rakennemuutos ja poliittiset painotusmuutokset. Kaikkiin näihin tulee pystyä vastaamaan tehokkaasti eri aluetasoilla. Keskeistä ovat tehokkaat toimintamallit sekä organisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien välinen tiivis ja koordinoitu yhteistyö.

Nykytilan kuvaus: Pohjanmaalla liikennejärjestelmätyö toimii maakuntaliiton koordinoimana tehokkaasti sekä seutu- että maakuntatasolla. Työryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja toiminnan tueksi on hankittu yhdessä kahden muun maakunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa konsulttitoimeksianto. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kanssa ja kuuden maakunnan yhteistyö on käynnisteillä läntisen Suomen yhteisen liikennestrategian mukaisesti. Liikkumis- ja kuljetustarpeissa tapahtuvia muutoksia seurataan, mutta seurantamenetelmissä on kehittämistä.

Tavoitetilan kuvaus: Tavoitetilassa Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön toimintamalli on tehostunut sekä seutu- että maakuntatasolla. Pohjanmaan olemassa olevat ja tulevat tarpeet on otettu hyvin huomioon valtakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmän tilan seuranta on organisoitu ja siihen on käytettävissä tehokkaita työkaluja.

Tavoitteen tarkennus: Pohjanmaalla on tarpeen hyödyntää entistä paremmin henkilöauton lisäksi myös muiden kulkumuotojen potentiaali. Käytännössä lähes kaikki liikkujat ovat eri kulkumuotojen ”sekakäyttäjiä” ja lähes kaikki matkat koostuvat eri kulkumuotojen yhdistelmistä. Yksittäisten kulkumuotojen kehittämisen sijaan tulisi kehittää matkaketjujen saumattomuutta, mikä tarkoittaa esimerkiksi helppoa siirtymistä kulkumuodosta toiseen, yhteisiä lippujärjestelmiä sekä reaaliaikaista informaatiota. Matkaketjujen esteettömyys korostuu väestön ikääntymisen myötä.

Nykytilan kuvaus: Matkaketjulähtöinen suunnittelu on vielä vähäistä koko Suomessa. Pohjanmaalla on tehty joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämistyötä, joiden yhteydessä on huomioitu myös solmupisteiden toimivuutta. Puutteita on erityisesti aikataulujen yhteensopivuudessa, joukkoliikenteen vuorotarjonnassa, lippujen yhteiskäyttöisyydessä, informaation saatavuudessa ja ajantasaisuudessa sekä solmupisteiden esteettömyydessä ja liitynnän toimivuudessa.

Tavoitetilan kuvaus: Maakunnan keskeiset matkaketjut on määritetty sekä tunnistettu ja korjattu niiden keskeiset puutteet. Liikenneympäristö ja -palvelut ovat esteettömiä ja niihin liittyvä informaatio on helposti saavutettavissa.

Kuvateksti: Henkilöliikennetutkimuksen (2016) mukaan Pohjanmaalla tehdään keskimäärin 2,5 matkaa vuorokaudessa henkilöä kohden ja matkojen yhteispituus vuorokaudessa henkilöä kohden on noin 39 km. Henkilöauton osuus sekä matkamäärästä että matkasuoritteesta on huomattavan korkea.

…

Tavoitteen tarkennus: Liikennejärjestelmän kehittämisessä ovat perinteisesti korostuneet työikäisten liikkuminen ja elinkeinoelämän kuljetusten tarpeet. Jatkossa liikennejärjestelmätyössä on tarpeen ottaa entistä koordinoidummin huomioon eri elämäntilanteissa olevien käyttäjien tarpeet sekä erilaiset ja erilaistuvat alueet. On tärkeää varmistaa, että erityisesti ns. heikommat liikkujaryhmät, kuten liikunta- ja aistirajoitteiset, ajokortittomat ja pienituloiset huomioidaan. Keskeisiä tarkastelun näkökulmia ovat mm. alueellinen tasa-arvo, eri liikkujaryhmien välinen tasa-arvo, eri elämäntilanteiden huomioiminen, esteettömyysnäkökulmat sekä taloudellinen tasa-arvo ja liikenneköyhyys.

Nykytilan kuvaus: Pyöräliikenteen painoarvo on valtakunnallisesti nousussa: sen suunnitteluohje päivitettiin vuonna 2020 ja pyöräliikenteen näkökulmaa nostettiin vahvemmin esille myös tieliikennelain uudistuksessa. Vaasassa on laadittu vuonna 2019 kestävän liikkumisen suunnitelma ja vuoden 2021 aikana valmistuu kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Maasto-olosuhteet Pohjanmaalla ovat suotuisat pyöräilyn kehittämiselle, sillä mäet ovat harvassa. Toisaalta arkiliikkumisessa välimatkat ovat usein pitkiä, mikä heikentää pyöräliikenteen mahdollisuuksia. Tällä hetkellä erillisiä pyöräliikenteen väyliä on vain vähän eikä pyöräliikenteen laatukäytäviä ole vielä toteutettu. Pyöräliikenteen verkon hierarkiaa ei ole määritelty Vaasaa lukuun ottamatta maakunnan eikä kuntien tasolla. Vaasa on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet pyöräliikenteen kehittämiselle: Baanaverkon rakentaminen on suunnitteilla, pyöräliikenteen uudet suunnitteluohjeet otetaan heti käyttöön ja liikkumisen ohjauksen työhön halutaan jatkossa panostaa entistä enemmän. Muissa kunnissa pyöräliikenteen edistäminen on pienimuotoisempaa johtuen osittain myös kuntien eri kokoluokista. Luonnossa liikkumisen ja pyörämatkailun lisääntyminen luovat mahdollisuuksia myös Pohjanmaan pyöräliikenteen edistämiselle, ja tätä kunnat ovat jo markkinoinnissaan hyödyntäneet.

Tavoitteen tarkennus: Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta. Pohjanmaan maakuntaohjelma (2107) tavoittelee liikenteen hiilineutraalisuutta vuoteen 2040 mennessä. Energiatehokkuus tarkoittaa tässä yhteydessä liikenteen energiankäytön minimoimista ja materiaalitehokkuus esimerkiksi korjaus- ja kierrätyspalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä.

Nykytilan kuvaus: Liikenteen CO₂-päästöt olivat vuonna 2019 Suomen ympäristökeskuksen Alas-mallin mukaan 24 % Pohjanmaan kokonaispäästöistä, yhteensä noin 375 000 tonnia. Maakuntaliitto on selvittänyt liikenteen CO₂-päästöjen tarkempaa jakautumista alueellisesti: tieliikenteen osalta suurimmat CO₂-päästöt syntyvät pääväylillä ja kaupunkiseuduilla. Myös liikenteen CO₂-päästövähennyskeinoja ja niiden vaikuttavuutta on selvitetty. Pohjanmaan henkilöautojen keskimääräiset yksikköpäästöt (g/km) ovat hieman maan keskiarvoa suuremmat (158,6 g/km vs. 153,5 g/km vuonna 2019). Traficomin tilastojen mukaan sähköisten henkilöautojen ensirekisteröinnit Pohjanmaalla olivat vuosina 2016–2020 hieman maan keskiarvoa alhaisemmat, mutta nousivat vuoden 2021 aikana maan keskitasolle. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen ensirekisteröinnit ovat pysyneet hieman maan keskiarvoa alemmalla tasolla. Autokannan uudistumisen lisäksi kansallisella tasolla säädetty biopolttoaineiden jakeluvelvoite vähentää tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 20 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Henkilöliikennetutkimuksen (2016) mukaan henkilöauton osuus sekä matkaluvusta että matkasuoritteesta on maan keskiarvoa suurempi: Pohjanmaalla 74 % matkoista ja 87 % matkasuoritteesta tehdään henkilöautolla kun Suomessa keskimäärin luvut ovat 61 % ja 79 %. Meriliikenteeseen liittyen Vaasa–Uumaja välillä on aloittanut uusi, entistä ympäristöystävällisempi alus. Lentoliikenteen osalta alueella selvitetään parhaillaan sähköisen lentoliikenteen mahdollisuuksia.

Kuvateksti: Traficomin tilastojen mukaan Pohjanmaalla ensirekisteröitiin tammikuun ja toukokuun 2021 välisenä aikana eniten bensiinikäyttöisiä henkilöautoja sekä ladattavia hybridejä. Henkilöautokannan uusiutuminen on kuitenkin hidasta, mistä johtuen 98 % Pohjanmaan henkilöautoista oli maaliskuun 2021 lopussa bensiini- tai dieselkäyttöisiä.

Tavoitteen tarkennus: Luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla. Monimuotoisuuden häviämistä aiheuttavat mm. luonnonvarojen ylikäyttö, ilmastonmuutos, elinympäristöjen muuttuminen, päästöt sekä haitalliset vieraslajit. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on Pohjanmaan maakuntaohjelman 2018–2021 keskeinen painopistealue. Myös Väyläviraston tavoitteena on vähentää väylänpidon ja liikenteen haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Tehokkain keino turvata luonnon monimuotoisuutta on olla laajentamatta väyläverkkoa. Kun tämä ei ole mahdollista, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on otettava huomioon uusien väylähankkeiden suunnittelussa ja nykyisten väylien kunnossapidossa.

Nykytilan kuvaus: Lainsäädäntö ja suunnitteluohjeet edellyttävät uhanalaisten lajien huomioimisen. Pohjavesi- ja melusuojausvaatimukset ovat kiristyneet, mikä tarkoittaa, että liikennehankkeiden yhteydessä ne on otettava huomioon entistä paremmin.

Tavoitetilan kuvaus: Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on huomioitu kaikessa luontoa muuttavassa toiminnassa. Tämä on ollut selkeä lähtökohta myös liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Tavoitteen tarkennus: Tavoite koskee erityisesti maakunnan elinvoiman kannalta keskeistä maaseudun tieverkkoa, ml. yksityistiestö. Tienpito on viimeisiä maaseudun julkisia palveluita ja sitä on tarpeen ylläpitää niin kauan kuin muut toiminnot, kuten esimerkiksi asutus, maa- ja metsätalous tai matkailu, sitä edellyttävät. Palvelutason on vastattava näiden toimintojen asettamia sujuvuus- ja turvallisuusvaatimuksia. Pohjanmaan erityispiirre on ydinmaaseutu, jossa on paljon yritystoimintaa, mikä asettaa muuta maata suurempia tarpeita tieverkon ylläpidolle.

Nykytilan kuvaus: Korjausvelkaa on huomattavasti ja se näyttäisi kasvavan lähivuosina. Liikenne12-suunnitelman linjaukset ovat tavoitteen näkökulmasta hyviä, mutta ne edellyttävät rahoitustason nostoa ja rahoituksen sitomista indeksiin. Haasteena on verkon laajuus käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Vähäliikenteisen tieverkon priorisointi Pohjanmaalle on tehty vuonna 2015.

Tavoitetilan kuvaus: Väyläverkon kunto mahdollistaa maaseudulla asumisen ja yritystoiminnan kehittämisen. Sujuvuus ja turvallisuus on varmistettu koko verkolla. Yksityisteiden kunnossapito on organisoitu tehokkaasti.

Tavoitteen tarkennus: Edellisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2014) maankäytön suunnittelun ja liikenteen yhteistyön kehittäminen oli yksi kolmesta päätavoitteesta. Tässä suunnitelmassa ajatusta on laajennettu maankäytön ja liikenteen lisäksi myös asumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän strategiseen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa, että liikennejärjestelmätyö on entistä vuorovaikutteisempaa ja huomioi muun alueellisen kehittämisen.

Nykytilan kuvaus: Kaavoituksen ja liikennejärjestelmätyön yhteensovittamiseen on olemassa vakiintuneita käytäntöjä. Sen sijaan liikennejärjestelmätyön linkittymisessä muuhun aluekehittämiseen on tunnistettu yhteensovitustarpeita. Seudullisten liikennejärjestelmätyöryhmien puheenjohtajat ovat alueen elinkeinoyhtiöistä, mikä linkittää liikennejärjestelmätyötä elinkeinoelämän kehittämiseen.

Tavoitetilan kuvaus: Liikennejärjestelmäsuunnittelun ja –työn rooli on tunnistettu osana maakuntasuunnittelua. Liikennejärjestelmän kehittämisen ja muun alueelliseen kehittämiseen keskinäiset vaikutukset on tunnistettu ja otettu huomioon päätöksenteossa. Liikenteen asiantuntemus on tiiviisti mukana kaikessa alueellisessa strategisessa kehittämisessä.

Tavoitteen tarkennus: Maakunnan elinvoiman kannalta on tärkeää tunnistaa taloudellinen tehokkuus julkissektorin lisäksi myös yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Liikennehankkeiden tulee olla kustannustehokkaita, mutta taloudellisia vaikutuksia tulee arvioida useista eri näkökulmista.

Nykytilan kuvaus: Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat hankekohtaiset tarkastelut. Liikennejärjestelmätasolla keskeistä olisi tarkastella myös kotitalouksien ja yrityksien liikkumis- ja kuljetuskustannuksia. Liikkumiskustannukset muodostavat toiseksi suurimman kuluerän kotitalouksille ja logistiikkakustannukset vastaavat yli 10 % yritysten kustannuksista. Henkilöautoiluun perustuva liikennejärjestelmä on aluetaloudellisesta näkökulmasta tehoton: lähes 85 % henkilöautoiluun käytettävistä varoista poistuu paikallisesta taloudesta.

Tavoitetilan kuvaus: Tehokkuutta tarkastellaan tasapainoisesti ja tasavertaisesti niin julkissektorin, yritysten kuin kotitalouksienkin näkökulmista. Liikkumiseen ja kuljetuksiin käytettävistä varoista jää nykyistä merkittävästi suurempi osa paikallistalouteen.