Siirry suoraan sisältöön

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2050

Tervetuloa tutustumaan Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, joka on julkaistu tällä sivustolla alkuvuonna 2022.

Pohjanmaan uusi liikennejärjestelmäsuunnitelma julkaistiin keväällä 2022. Suunnitelma tähtää vuoteen 2050 ja se on rakennettu strategisten tavoitteiden ympärille.

Edellinen Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui 2014. Suunnitelmassa on kattava liikennejärjestelmän nykytilakuvaus, joka on monilta osin ajantasainen. Tästä johtuen tässä uudessa suunnitelmassa on tarkasteltu liikennejärjestelmän tilaa vain strategisten tavoitteiden osalta.

Tässä suunnitelmassa määritetty visio ja tavoitteet on hyväksytty maakuntahallituksessa maaliskuussa 2021. Suunnitelman tavoitteet on rakennettu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne12, tavoitteiden ympärille Pohjanmaan näkökulmasta.

Suunnitelman toteutumista seuraa maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii liikenneasiantuntija Tero Voldi Pohjanmaan liitosta.

Toimintaympäristö 2050+

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2050 lähtökohtana toimi vuoteen 2050 tehty toimintaympäristötarkastelu, joka tehtiin hahmottamalla 3 erilaista skenaariota.

Toimintaympäristötarkastelu on tehty vision ja tavoitteiden muodostamisen taustalle. Sen avulla on pyritty hahmottamaan erilaisia tulevaisuuskuvia ja niiden vaikutuksia liikennejärjestelmän asiakkaiden eli ihmisten ja elinkeinojen tarpeisiin. Toimintaympäristö luo myös puitteet käytettävissä oleville resursseille sekä muille kun asiakastarvelähtöisille kehittämistarpeille, kuten ympäristönäkökulmille. Skenaarioista yhdenkään ei ole oletettu toteutuvan sellaisenaan eikä yhtäkään niistä ole valittu tavoiteltavaksi tulevaisuuskuvaksi. Skenaarioiden tarkoitus on ollut nähdä mahdollisimman monelaisia tulevaisuuskuvia ja ottaa erilaisetkin kehityssuunnat huomioon tavoitteiden asetannassa.

Skenaariot osoittavat, että useat erilaiset kehityssuunnat ovat mahdollisia ja tarve painottaa liikennejärjestelmän eri osa-alueita vaihtelee skenaarioiden välillä. Monet asiat todennäköisesti tulevat osaksi Pohjanmaan liikennejärjestelmää ilman merkittävää alueellista edistämistyötä, esimerkiksi autokannan käyttövoimien uudistuminen tai sähköisen lentoliikenteen mahdollistama nykyistä kustannustehokkaampi lentoliikenteen hyödyntäminen. Näihin liittyvä kehittämistyö on todennäköisesti enemmän reaktiivista ja yksityisten toimijoiden toiminnan mahdollistamista.

Jotkin kehityssuunnat ovat vääjäämättömiä toimintaympäristöstä riippumatta: väestö ikääntyy, mikä lisää tarvetta esteettömille liikkumisympäristöille ja -palveluille. Ikärakenteen muutos lisää ostos-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen osuutta liikkumisesta. Samalla kun koulukuljetustarpeet voivat vähentyä, ikäihmisille tarjottavien liikkumis- ja kuljetuspalveluiden tarve kasvaa.

Huomattavaan määrään asioita alueen liikennejärjestelmässä voidaan kuitenkin vaikuttaa maakunnallisella ja seudullisella liikennejärjestelmätyöllä. Liikenteelliset ratkaisut vaikuttavat niin kuljetusten sujuvuuteen kuin kestävien liikkumismuotojen houkuttelevuuteenkin. Infran toimivuuden lisäksi myös tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys sekä liikkumis- ja kuljetuspalveluiden käytön helppous ovat alueen itsensä hallussa olevia asioita. Proaktiivisella kehittämisellä Pohjanmaan liikennejärjestelmää voidaan ohjata haluttuun suuntaan riippumatta toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2050 visio ja tavoitteet on muodostettu yllä kuvattujen näkökulmien avulla. Visio edustaa tahtotilaa, johon maakunta haluaa pyrkiä. Tavoitteet ovat laajempia ja niiden avulla on pyritty huomioimaan myös eri skenaarioissa esiintyvät kehityssuunnat ja mahdollistaa reaktiivinen ote kehittämiseen. Viereisessä kuvassa on esitetty yksi hahmotelma siitä, millainen liikennejärjestelmä Pohjanmaalla voisi olla vuoden 2050 jälkeen. Kuva yhdistelee eri skenaarioissa tunnistettuja kehityssuuntia ja esittää, miten ne voisivat ilmentyä Pohjanmaalla. Kuva ei pyri olemaan kaiken kattava.

Kuvateksti: Yksi hahmotelma mahdollisesta liikennejärjestelmän tilasta 2050+ tehdyn toimintaympäristöanalyysin perusteella. Kuvaan on tehty joitakin nostoja, se ei ole kaiken kattava.

Skenaariotarkastelun lähtökohdat ja tulevaisuustaulukko

Skenaariotarkastelu valittiin toimintaympäristön tarkastelutavaksi suunnitelman pitkän aikajänteen vuoksi. Viimeisen 30 vuoden aikana liikkumisessa ja kuljetuksissa on tapahtunut huomattavia muutoksia, kuten esimerkiksi liikenteeseen liittyvän tiedon digitalisoituminen, auton omistuksen lisääntyminen, nettikaupan synty sekä linja-auto- ja taksimarkkinan sääntelystä vapautuminen.

Toisaalta taas moni asia on pysynyt hyvin samanlaisena: matkoja tehdään edelleen noin 3 kpl henkeä kohden vuorokaudessa lähes samanlaisella kulkutapajakaumalla, minkä lisäksi satamien ja lentoliikenteen rooli kansainvälisessä kaupassa on säilynyt, ja kotitalous määrittää eniten ihmisten liikkumista.

Skenaariotarkastelun avulla on pystytty varioimaan eri tekijöiden mahdollisia kehityssuuntia ja arvioimaan niiden yhteisvaikutusta Pohjanmaan liikennejärjestelmään. Skenaarioita on hyödynnetty suunnitelman tavoitteiden muodostamisessa sekä suunnitelman vaikutusten arvioinnissa.

Tulevaisuudentutkijat ennustavat seuraavan 30 vuoden kehityksen olevan huomattavasti nopeampaa kuin tähän asti. Kehityssuuntia ei voida ennustaa, mutta niitä voidaan ennakoida. Ennakointiyhdistelmiä on lukuisia ja tässä suunnitelmassa taustalle muodostetut kolme skenaariota pyrkivät löytämään mahdollisimman erilaisia kehityspolkuja ja tulevaisuuskuvia. Näin voidaan paremmin hahmottaa erilaisiakin vaikutuksia liikennejärjestelmään ja ottaa ne huomioon suunnitelman tavoitteissa ja toimenpiteissä.

Skenaariotarkastelussa on huomioitu vain sellaisia muuttujia, joiden voidaan katsoa tulevan Pohjanmaan liikennejärjestelmätyölle annettuina. Vaikka monien tunnistettujen muutostekijöiden kehityssuuntiin voidaan – ja pitääkin – vaikuttaa, ei se ole osa liikennejärjestelmätyötä. Tämän takia niitä käsitellään tässä skenaariotarkastelussa ulkoapäin tulevina annettuina muutoksina. Tarkoitus on ennen kaikkea ollut löytää erilaisten kehityssuuntien eroja ja niiden vaikutuksia Pohjanmaan liikennejärjestelmään. Skenaariot eivät siis edusta taiteltavia tulevaisuuskuvia.

Tulevaisuuden muutostekijöitä on tunnistettu kolmesta näkökulmasta: ihmisten, talouden ja ympäristön näkökulmista. Näitä on tarkemmin kuvattu alla olevassa taulukossa.

Skenaario 1: Teknologia pelastaa

Vaikutukset Pohjanmaan liikennejärjestelmään

Teknologinen kehitys on hillinnyt ilmastonmuutosta, eikä ihmisten käytökseen liittyvät muutokset ole tapahtuneet. Lentoliikenteeseen ja tulevaisuuden liikkumismuotoihin (esim. hyperloop, avaruuslennot) perustuva kansainvälinen matkailu on yksi suurimpia toimialoja maailmassa.

Robotisaatio on lisännyt asiantuntijatyön määrää. Aika- ja paikkariippumattomuus on lisännyt monipaikkaisuutta. Työ- ja työasiamatkojen suhteellinen osuus matkoista on pienentynyt ja ruuhkahuiput tasoittuneet. Hajaantunut väestörakenne ja kasvanut perhekoko korostavat henkilöautoilun roolia samalla kun käytettävissä olevien tulojen kasvu on mahdollistanut kotitalouksille yhä useamman (vety)auton. Henkilökohtaiset ilma-alukset tekevät juuri tuloaan markkinoille ja viranomaiset määrittävät ilma-ajokortin tutkintoa. Haja-asutusalueiden lisääntynyt maankäyttö on tuonut uusia toimintoja valtateiden varsille, mikä haastaa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.

Energiasektorin murros on tuonut mm. akkuteknologiaan ja uusiutuviin polttoaineisiin liittyvää tuotantoa Suomeen ja Pohjanmaalle. Näihin toimialoihin liittyvät kuljetukset ja työssäkäynti ovat lisääntyneet merkittävästi. Samalla vahvistunut julkinen talous on mahdollistanut matka- ja kuljetusketjujen palvelutason parantamiseen liittyviä investointeja, joissa on pystytty huomioimaan ympäristönsuojelu entistä vahvemmin. Pohjanmaalle on toteutettu jo ensimmäisiä älyväyliä.

Toimintaympäristö skenaariossa

Muuttuja

Kehityssuunta skenaariossa 1

Ikärakenne ja väestön määrä

Syntyvyys kääntyy nousuun ja palaa 2000-luvun tasolle. Yhdessä maahanmuuton kanssa väestön määrä nousee.

Sijoittuminen kaupunki- ja maaseutualueille

Kaupungistuminen pysähtyy, maaseutualueilla pientä muuttovoittoa. Monipaikkaisuus yleistä.

Käyttäytyminen ja toimintamallit

Käyttäytymismuutokset ovat pieniä, tutuista toimintamalleista ei ole juurikaan luovuttu.

Julkisen talouden resurssit

Julkinen talous on vahvistunut merkittävästi.

Elinkeinorakenne ja vienti

Teollisuus palveluineen vahvistuu erityisesti energiasektorin murroksen myötä, kansainvälinen markkina avoinna.

Yksityistalouksien resurssit

Tuloerot pienentyvät ja keskimääräiset käytettävissä olevat tulot kasvavat.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan ensisijaisesti teknologisin keinoin.

Muut ympäristövaikutukset (melu, pohjavedet, monimuotoisuus)

Tarve huomioida ympäristövaikutukset lisääntyy jonkin verran.

Skenaario 2: Ympäristökriisi muokkaa arvoja

Vähenevä ja ikääntyvä väestö haastaa julkista taloutta samalla kun talous painottuu yhä enemmän kotimaisten palveluiden ja kiertotalouden varaan. Teollisuuden kuljetusten rooli liikennejärjestelmässä on pienentynyt ja korvaantunut kierrätykseen ja pienkuljetuksiin liittyvällä toiminnalla. 3D-tulostus on korvannut kaukomaiden tuotantoa. Isoja matka- ja kuljetusketjujen palvelutason parantamiseen liittyviä investointeja ei ole pystytty tekemään ja kustannusarviot ovat nousseet kiristyneiden ympäristövaatimusten takia (mm. melu, pohjavedet, päästöt).

Suomessa muuttovoittoalueita ovat olleet vain muutamat suurimmat kaupungit, joissa eläminen on kallistunut. Koska käytettävissä olevat tulot eivät ole kasvaneet, on joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosio lisääntynyt. Samalla väestön ikääntyminen on lisännyt tarvetta palveluliikenteelle sekä esteettömyydelle, mikä on kasvattanut julkisia kustannuksia.

Henkilöautoilu on kallistunut ilmastonmuutoksen hillinnän myötä ja lentoliikenne on palautunut varakkaampien liikkumismuodoksi. Erityisesti nuoremmat ovat valveutuneita ja arvopohjaltaan ympäristötietoisempia, mikä näkyy kulutuksessa ja toiminnassa. Vapaa-aikaa vietetään yhä enemmän online sekä lähiympäristössä, mikä on vähentänyt liikkumistarvetta.

Toimintaympäristö skenaariossa

Muuttuja

Kehityssuunta skenaariossa 2

Ikärakenne ja väestön määrä

Syntyvyys jää 2020-luvun alun kuoppaan, mutta maahanmuuton myötä väestömäärä on pysynyt tasaisena.

Sijoittuminen kaupunki- ja maaseutualueille

Keskittyminen maakuntakeskuksiin, pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa sekä maaseudulla väestö vähenee.

Käyttäytyminen ja toimintamallit

Käyttäytymismuutokset ovat isoja, globaalit muutokset ovat muokanneet arvopohjaa.

Julkisen talouden resurssit

Julkisen talouden käytettävissä olevat resurssit ovat merkittävästi heikentyneet.

Elinkeinorakenne ja vienti

Länsimaiden teollisuus menettää kilpailukykyään, talouden rakenne painottuu kotimaisiin palveluihin.

Yksityistalouksien resurssit

Tuloerot polarisoituvat ja keskimääräiset käytettävissä olevat tulot pysyvät nykytasolla.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan ensisijaisesti toimintamallien muutoksien keinoin.

Muut ympäristövaikutukset (melu, pohjavedet, monimuotoisuus)

Tarve huomioida ympäristövaikutukset lisääntyy huomattavan paljon.

Skenaario 3: Tämän hetkiset kehityssuunnat jatkuvat

Vaikutukset Pohjanmaan liikennejärjestelmään

Kaupunkiseutujen kasvava väestö haastaa maankäyttöä, mutta luo pohjaa joukkoliikennekysynnälle. Pitkämatkaisen liikenteen sujuvuus on parantunut keskittyneen maankäytön myötä, mutta jakelukuljetuksien tilantarve aiheuttaa haasteita kaupunkialueilla, minkä takia niitä on siirtynyt ilmateitse tehtäväksi. Vapaa-ajan matkojen suhteellinen osuus lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Ikääntyminen näkyy myös mm. liikenneturvallisuus- ja esteettömyyshaasteina. Liikenneturvallisuutta haastavat myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset mm. infrastruktuurin kuntoon.

Teollisuuden kuljetukset suuntautuvat pääosin Eurooppaan ja lentoliikenteen rooli työasiamatkustuksessa on säilynyt. Toimialarakenteessa ei ole ollut suuria muutoksia. Julkisen talouden resurssit ovat yhä niukat, mikä hankaloittaa matka- ja kuljetusketjujen palvelutason parantamista. Myös lisääntyneet ympäristövaatimukset (mm. melu, pohjavedet) luovat haasteita kehittämiselle.

Ihmisten mukavuudenhalu ja tottumus ovelta-ovelle-autoiluun vaikeuttavat matkaketjujen yleistymistä – toisaalta tuloerojen kasvu on lisännyt liikenneköyhyyttä ja tätä kautta liikkumattomuutta. Toisaalta alustatalouden mahdollistama jakaminen ja autojen itsenäinen ajaminen on lisännyt henkilöautojen keskimääräistä käyttöastetta.

Toimintaympäristö skenaariossa

Muuttuja

Kehityssuunta skenaariossa 3

Ikärakenne ja väestön määrä

Syntyvyys laskee edelleen, väestön määrä kääntyy maahanmuutosta huolimatta laskuun.

Sijoittuminen kaupunki- ja maaseutualueille

Väestö kasvaa kaikilla kaupunkialueilla, maaseudulla vähenee. Kaupunkiseutujen välinen pendelöinti kasvaa.

Käyttäytyminen ja toimintamallit

Käyttäytymismuutokset ovat pieniä, tutuista toimintamalleista ei ole juurikaan luovuttu.

Julkisen talouden resurssit

Julkisen talouden resurssit vastaavat nykytilannetta (ennen koronaa).

Elinkeinorakenne ja vienti

Protektionismi vallitsee, teollisuuden markkinat ovat keskittyneet Eurooppaan.

Yksityistalouksien resurssit

Tuloerot polarisoituvat ja keskimääräiset käytettävissä olevat tulot pysyvät nykytasolla.

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen hillintä epäonnistuu:
asetettuja tavoitteita ei saavuteta.

Muut ympäristövaikutukset (melu, pohjavedet, monimuotoisuus)

Tarve huomioida ympäristövaikutukset lisääntyy jonkin verran.

Visio ja tavoitteet

Pohjanmaan maakuntahallitus on hyväksynyt vision ja tavoitteet maaliskuussa 2020.

Innovatiivinen liikennejärjestelmä tukee Pohjanmaan kansainvälistä kilpailukykyä ja vahvistaa maakunnan houkuttelevuutta mahdollistamalla kaikille sujuvan ja turvallisen arjen.


Pohjanmaan liikennejärjestelmän 2050 tavoitteet

Vuonna 2050 Pohjanmaan liikennejärjestelmä…

… varmistaa maakunnan ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden

• Vientiyritysten kuljetusketjujen palvelutaso on kansallista kärkeä
• Kilpailukykyiset kansainväliset ja kansalliset henkilöliikenteen yhteydet on varmistettu
• Keskusten väliset yhteydet ovat nopeita ja sujuvia
• Innovatiiviset liikennepalvelut maaseudulla ja kaupungeissa helpottavat kaikkien liikkumista
• Liikennejärjestelmä reagoi tehokkaasti liikkumis- ja kuljetustarpeiden muutoksiin

• Liikennejärjestelmä mahdollistaa esteettömät ja saumattomat matkaketjut
• Liikennejärjestelmä palvelee eri käyttäjä- ja väestöryhmiä tasa-arvoisesti
• Kevyen liikenteen kulkumuodot ovat houkuttelevimmat lyhyillä matkoilla
• Liikennejärjestelmä on hiilineutraali sekä energia- ja materiaalitehokkuudessa edelläkävijä
• Luonnon monimuotoisuus huomioidaan liikennehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa
• Ohituskaistojen suunnittelussa tulisi välttää arvokkaan maatalous­maan hyödyntämistä

• Kattava ja tehokas väyläverkko mahdollistaa kaikille sujuvat ja turvalliset yhteydet sekä yritystoiminnan kehittämisen koko maakunnan alueella
• Maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän kehittäminen on yhteensovitettu tehokkaasti laaja-alaiseen liikennejärjestelmätyöhön kaikilla tasoilla
• Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus toteutuu yritysten, kotitalouksien ja julkissektorin osalta


Vientiyritysten kuljetusketjujen palvelutaso on kansallista kärkeä

Tavoitteen tarkennus: Vientiyritykset ovat Pohjanmaan liikennejärjestelmän palvelutasoa mitoittava asiakasryhmä. Kun vientiyritysten kuljetusketjujen palvelutaso on turvattu, myös muiden yritysten kuljetukset pääosin toimivat. Kuljetusketjuja ovat sekä hankinta- että toimituskuljetukset kaikilla kuljetusmuodoilla (tie, raide, meri ja lento). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää väylien lisäksi myös satamien ja muiden solmupisteiden kehittämistä.

Nykytilan kuvaus: Meriväylien palvelutasopuutteita ovat väylien kapeus (korostuu Vaasassa) ja mataluus (korostuu Kaskisissa). Päätieverkon palvelutaso kuljetusten näkökulmasta on valtakunnallisen liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaan (2021) maan keskitasoa. Maaseutualueilla on paljon teollisuutta, mikä korostaa vähäliikenteisen tieverkon merkitystä. Nykytilassa haasteena on vähäliikenteisen tieverkon huono kunto ja viime vuosikymmeninä kasvanut korjausvelka. Raidekuljetukset Pohjanmaalla ovat pääasiassa satamakuljetuksia ja merkittävin raidekuljetuksiin liittyvä puute on Suupohjan radan sähköistämättömyys.

Tavoitetilan kuvaus: Pääteiden älykkäät ratkaisut mahdollistavat tehokkaat kuljetukset, kaikkiin Pohjanmaan satamiin on sähköistetty raideyhteys ja meriväylät eivät rajoita aluskokoa.

Kuvateksti: Pohjanmaalle tärkeät yhteyssuunnat ovat vientirannikon kehityskäytävä, kansalliset yhteydet kasvukeskuksiin, kansainväliset meri- ja lentoliikenteen yhteydet sekä yhteys Uumajaan ja sitä kautta akkuteollisuuden käytävää pitkin Norjan rannikolle. Nämä yhteyssuunnat yhdistävät Pohjanmaan alueen TEN-T-käytäviin (Scandinavian-Mediterranean ja North Sea-Baltic).

Kilpailukykyiset kansainväliset ja kansalliset henkilöliikenteen yhteydet on varmistettu

Kansainväliset yhteydet

Tavoitteen tarkennus: Maakunnan vahvojen vientiyritysten toiminta ja kasvu sekä uusien yritysten asettuminen edellyttävät kilpailukykyisiä henkilöliikenteen yhteyksiä Euroopan jatkolentoasemille sekä Merenkurkun yli. Junaliikenteellä ei pystytä korvaamaan liityntäyhteyksiä Helsinki-Vantaalle lähivuosikymmeninä.

Nykytilan kuvaus: Ennen Covid-19-pandemiaa lentomatkat Euroopan suuriin kaupunkeihin ja toiseen suuntaan olivat mahdollisia yhden työpäivän aikana. Jatkolennot olivat saatavissa samalle lipulle ja kohtuullisilla vaihtoajoilla jatkolentoasemalla. Vaasan ja Uumajan välillä on säännöllinen laivayhteys.

Tavoitetilan kuvaus: Vaasan lentoasemalta on yhteydet vähintään kahdelle ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta vähintään yhdelle jatkolentoasemalle ajankohtina, jotka mahdollistavat liittymisen kansainvälisiin aaltoihin. Yhteydet ovat pitkäjänteisesti turvattuja. Laivaliikenteen ohella sähköinen lentoliikenne mahdollistaa nopeat yhteydet Merenkurkun yli.

Lentoyhteydet Helsinki-Vantaalle mahdollistavat ennen kaikkea sujuvan ja nopean liitynnän kansainvälisille jatkolennoille.

Kansalliset yhteydet

Tavoitteen tarkennus: Kansallisista henkilöliikenteen yhteyksistä tärkeitä ovat erityisesti Pohjanmaan seutukeskusten ja Suomen suurimpien maakuntakeskusten väliset yhteydet, jotka palvelevat pääasiassa työasiamatkaliikennettä sekä vapaa-ajan liikennettä.

Nykytilan kuvaus: Kansalliset henkilöliikenneyhteydet Tampereen ja Ouluun suuntiin tukeutuvat pääradan junaliikenteeseen, jonka palvelutaso on hyvä. Pohjanmaa yhdistyy lähimpiin maakuntakeskuksiin maanteiden pääväyläverkkoa pitkin Jyväskylän suuntaa lukuun ottamatta. Pääteiden palvelutaso on valtakunnallisen liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaan (2021) maan keskitasoa. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen palvelutaso on muotoutunut kysynnän mukaan markkinaehtoisesti. Lentoliikenne on nopein kulkumuoto pääkaupunkiseudulle Vaasan ja Pietarsaaren seuduilta, mutta sen merkitys on suurempi kansainvälisessä kuin kotimaan liikenteessä. Maakunnan tahtotilan mukainen yhteysväli valtatie 3 Laihia-Jalasjärvi ei ole mukana vuoden 2019 alussa voimaan tulleessa pääväyläasetuksessa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun yhteydessä on selvitetty asetuksen toimivuutta eikä sitä ole tarpeen muuttaa.

Tavoitetilan kuvaus: Joukkoliikennepalvelut toimivat yhtenäisenä kokonaisuutena ja niiden kysyntä on vahvaa, mikä mahdollistaa markkinaehtoisen toiminnan. Junaliikenteen matka-ajat ovat lyhentyneet ja pääteillä on henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyiset linja-autoliikenteen runkoyhteydet, joihin on varmistettu tehokkaat liityntäyhteydet. Myös kustannustehokas ja hiilineutraali lentoliikenne palvelee kansallisia yhteyksiä.

Kuvateksti: Maanteiden ja rautateiden pääväylät sekä muu valta- ja kantatieverkko sekä rataverkko. Lähde: Väylävirasto. Kuvaan on lisätty punaisella maakunnan tahtotila lisätä verkkoon valtatie 3 välillä Laihia-Jalasjärvi.

Keskusten väliset yhteydet ovat nopeita ja sujuvia

Tavoitteen tarkennus: Keskusten välisillä yhteyksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä Pohjanmaan kunta- ja seutukeskuksien välisiä sekä maakuntarajat ylittäviä työ- ja opiskelumatkojen keskeisiä yhteysvälejä, kuten Vaasa–Seinäjoki ja Pietarsaari–Kokkola. Keskusten väliset yhteydet toimivat liityntäyhteyksinä kansallisiin joukkoliikenteen runkoyhteyksiin.

Nykytilan kuvaus: Keskusten välinen liikenne on vahvasti henkilöautopainotteista, mikä korostaa päätieverkon lisäksi seututieverkon kunnon ja kunnossapidon merkitystä. Tämä on edellytys myös tehokkaan joukkoliikenteen järjestämiselle. Tällä hetkellä joukkoliikenne mahdollistaa liikkumisen toimistotyöaikoina, mutta sen palvelutaso ei ole kilpailukykyinen henkilöautoliikenteen kanssa mm. nopeuden tai käytön helppouden suhteen.

Tavoitetilan kuvaus: Parannettu tie- ja rataverkko mahdollistavat tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt, liput ovat yhteiskäyttöisiä ja informaatio helposti ja mobiilisti saatavilla.

Kuvateksti: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ehdotus joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiksi toimivalta-alueellaan. Työn yhteydessä on tunnistettu Pohjanmaan ja naapurimaakuntien keskeisimmät keskukset joukkoliikennetarjonnan näkökulmasta. Lähde: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma, 2018

Innovatiiviset liikennepalvelut maaseudulla ja kaupungeissa helpottavat kaikkien liikkumista

Tavoitteen tarkennus: Innovatiivisilla liikennepalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupungeissa perinteisen joukkoliikenteen lisäksi esimerkiksi kutsuohjattua joukkoliikennettä, yhteiskäyttöautoja sekä kaupunkipyörä- ja potkulautajärjestelmiä. Maaseudun uusilla liikkumispalveluilla tarkoitetaan pääasiassa julkisten kuljetusten avaamista kaikkien käytettäviksi ja sitä tukevia informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmiä.

Nykytilan kuvaus: Perinteisen joukkoliikenteen kysyntä on vähentynyt kaupunkialueiden ulkopuolella. Kaupunkialueilla kysyntäpotentiaalia on enemmän, mutta uusia liikkumispalveluja on käytössä vain vähän. Haja-asutusalueiden liikkumispalveluiden mahdollisuuksia on selvitetty ja julkisesti hankittujen kuljetusten avaamisessa on tunnistettu paljon mahdollisuuksia. Käytännön toteutusta ei vielä ole.

Tavoitetilan kuvaus: Tavoitetilassa liikkumispalveluiden valikoima on monipuolistunut. Kaupunkiseuduilla hyödynnetään mm. liikennepalveluiden paketointia, digitaalisia ratkaisuja ja autonomista ajamista. Maaseudulla julkisesti hankitut kuljetukset ovat kaikille avoimia ja tieto niistä on helposti saatavilla. Digitalisaatiota hyödyntämällä välitetään ja yhdistellään tehokkaasti kuljetuksia. Julkisen sektorin ja liikennealan yritysten yhteistyö on tiivistynyt. Jatkossa hyvinvointialueella tulee olemaan merkittävä rooli kuljetuspalveluiden kehittämisessä.

Kuvateksti: Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksihankkeessá on jäsennelty yhteiskunnallisia kuljetuksia ja niiden vastuutahoja. Kuljetuksia yhdistelemällä on mahdollista sekä säästää kuljetuskustannuksia että tarjota parempaa palvelutasoa. Lähde: Hankkeen sivusto

Liikennejärjestelmä reagoi tehokkaasti liikkumis- ja kuljetustarpeiden muutoksiin

Tavoitteen tarkennus: Liikkumis- ja kuljetustarpeet muuttuvat jatkuvasti. Tulee sekä nopeita toimenpiteitä edellyttäviä muutoksia, kuten uusien yritysinvestointien tarpeet liikennejärjestelmälle, että hitaita esimerkiksi väestön ikääntymiseen tai asenteisiin liittyviä muutoksia. Reagointitarvetta luovat lisäksi muun muassa rahoituksen painotusmuutokset, lainsäädäntömuutokset, ilmastotavoitteiden tuomat paineet, pandemiat, kaupan rakennemuutos ja poliittiset painotusmuutokset. Kaikkiin näihin tulee pystyä vastaamaan tehokkaasti eri aluetasoilla. Keskeistä ovat tehokkaat toimintamallit sekä organisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien välinen tiivis ja koordinoitu yhteistyö.

Nykytilan kuvaus: Pohjanmaalla liikennejärjestelmätyö toimii maakuntaliiton koordinoimana tehokkaasti sekä seutu- että maakuntatasolla. Työryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja toiminnan tueksi on hankittu yhdessä kahden muun maakunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa konsulttitoimeksianto. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kanssa ja kuuden maakunnan yhteistyö on käynnisteillä läntisen Suomen yhteisen liikennestrategian mukaisesti. Liikkumis- ja kuljetustarpeissa tapahtuvia muutoksia seurataan, mutta seurantamenetelmissä on kehittämistä.

Tavoitetilan kuvaus: Tavoitetilassa Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön toimintamalli on tehostunut sekä seutu- että maakuntatasolla. Pohjanmaan olemassa olevat ja tulevat tarpeet on otettu hyvin huomioon valtakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmän tilan seuranta on organisoitu ja siihen on käytettävissä tehokkaita työkaluja.

Kuvateksti: Liikennejärjestelmätyöstä on tunnistettavissa ainakin valtakunnallinen (Liikenne12), ylimaakunnallinen, maakunnallinen, seudullinen ja paikallinen taso. Pohjanmaa tekee ylimaakunnallista liikennejärjestelmätyötä naapurimaakuntien Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kanssa sekä laajemman läntisen Suomen alueen kanssa.

Liikennejärjestelmä mahdollistaa esteettömät ja saumattomat matkaketjut

Tavoitteen tarkennus: Pohjanmaalla on tarpeen hyödyntää entistä paremmin henkilöauton lisäksi myös muiden kulkumuotojen potentiaali. Käytännössä lähes kaikki liikkujat ovat eri kulkumuotojen ”sekakäyttäjiä” ja lähes kaikki matkat koostuvat eri kulkumuotojen yhdistelmistä. Yksittäisten kulkumuotojen kehittämisen sijaan tulisi kehittää matkaketjujen saumattomuutta, mikä tarkoittaa esimerkiksi helppoa siirtymistä kulkumuodosta toiseen, yhteisiä lippujärjestelmiä sekä reaaliaikaista informaatiota. Matkaketjujen esteettömyys korostuu väestön ikääntymisen myötä.

Nykytilan kuvaus: Matkaketjulähtöinen suunnittelu on vielä vähäistä koko Suomessa. Pohjanmaalla on tehty joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämistyötä, joiden yhteydessä on huomioitu myös solmupisteiden toimivuutta. Puutteita on erityisesti aikataulujen yhteensopivuudessa, joukkoliikenteen vuorotarjonnassa, lippujen yhteiskäyttöisyydessä, informaation saatavuudessa ja ajantasaisuudessa sekä solmupisteiden esteettömyydessä ja liitynnän toimivuudessa.

Tavoitetilan kuvaus: Maakunnan keskeiset matkaketjut on määritetty sekä tunnistettu ja korjattu niiden keskeiset puutteet. Liikenneympäristö ja -palvelut ovat esteettömiä ja niihin liittyvä informaatio on helposti saavutettavissa.

Kuvateksti: Henkilöliikennetutkimuksen (2016) mukaan Pohjanmaalla tehdään keskimäärin 2,5 matkaa vuorokaudessa henkilöä kohden ja matkojen yhteispituus vuorokaudessa henkilöä kohden on noin 39 km. Henkilöauton osuus sekä matkamäärästä että matkasuoritteesta on huomattavan korkea.

Chart by Visualizer
Chart by Visualizer

Liikennejärjestelmä palvelee eri käyttäjä- ja väestöryhmiä tasa-arvoisesti

Tavoitteen tarkennus: Liikennejärjestelmän kehittämisessä ovat perinteisesti korostuneet työikäisten liikkuminen ja elinkeinoelämän kuljetusten tarpeet. Jatkossa liikennejärjestelmätyössä on tarpeen ottaa entistä koordinoidummin huomioon eri elämäntilanteissa olevien käyttäjien tarpeet sekä erilaiset ja erilaistuvat alueet. On tärkeää varmistaa, että erityisesti ns. heikommat liikkujaryhmät, kuten liikunta- ja aistirajoitteiset, ajokortittomat ja pienituloiset huomioidaan. Keskeisiä tarkastelun näkökulmia ovat mm. alueellinen tasa-arvo, eri liikkujaryhmien välinen tasa-arvo, eri elämäntilanteiden huomioiminen, esteettömyysnäkökulmat sekä taloudellinen tasa-arvo ja liikenneköyhyys.

Nykytilan kuvaus: Koko Suomessa liikennejärjestelmää on suunniteltu pitkälti henkilöautolähtöisesti työmatkaliikenteen näkökulmasta ja muiden kulkumuotojen kehitystä on tehty niin, ettei se haittaa merkittävästi henkilöautoliikennettä. Muutos tähän ajatteluun on tapahtumassa ja erityisesti Vaasassa ja jonkin verran myös Pietarsaaren seudulla resursseja on ohjattu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Muutos on kuitenkin hidas ja edelleen henkilöauto on useimmiten sekä nopein, sujuvin että esteettömin tapa liikkua kaupunkialueilla. Maaseutualueilla, jossa henkilöauto on ainut mahdollinen liikkumismuoto, aiheuttaa tieverkon huono kunto alueellista epätasa-arvoa. Pohjanmaalla liikenneköyhyyden taso ei juurikaan eroa muusta maasta, mutta ilmastotavoitteiden myötä mahdollisesti kallistuva henkilöautoliikenne voi lisätä liikenneköyhyyttä. Erityisryhmien esteettömyys on yksi lain edellyttämistä suunnitteluperusteista, mutta väestön ikääntyessä erityisesti ikäihmisten esteettömyysvaatimukset lisääntyvät.

Tavoitetilan kuvaus: Liikennejärjestelmäsuunnittelulla on luotu tasa-arvoinen käyttömahdollisuus eri kulkumuodoille, mikä tarkoittaa, että kaupunkialueilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö on helpottunut ja palvelutaso parantunut. Maaseutualueilla tiestön kunto ja liikennepalvelut ovat parantuneet. Ilmastohaasteita ratkaistaessa on huomioitu alueellinen tasa-arvo ja liikkumismahdollisuudet. Liikkumisympäristöjen ja -palveluiden esteettömyys on parantunut ja huomioi erityisesti ikäihmisten tarpeet.

Kevyen liikenteen kulkumuodot ovat houkuttelevimmat lyhyillä matkoilla

Kevyen liikenteen kulkumuodoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä jalankulkua, pyöräliikennettä sekä uudempia liikkumisvälineitä, kuten sähkökäyttöisiä potkulautoja ja muita maksimissaan 25 km/h kulkevia liikkumisvälineitä, joiden paikka on pyöräväylällä. Kansallisesti tavoitellaan kävelyn ja pyöräliikenteen yhteenlasketun kulkutapaosuuden kasvua. Houkuttelevuuden parantamista puoltavat erityisesti kansanterveydelliset näkökulmat sekä ympäristö- ja tasa-arvosyyt.

Jalankulku

Tavoitteen tarkennus: Kävely on yleensä osa jokaista matkaketjua. Jalankulun kehittäminen on pääasiassa pistemäistä kohdistuen keskustoihin. Sen houkuttelevuutta voidaan parantaa mm. erottelemalla jalankulku ja pyöräliikenne erillisille väylille, lisäämällä kävely-ympäristöjen viihtyisyyttä sekä edistämällä kävelyä nopeuttavia ratkaisuja, kuten kävelykatuja.

Nykytilan kuvaus: Jalankulkua on pitkälti suunniteltu yhdessä pyöräliikenteen kanssa, vaikka ne ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaiset liikkumismuodot. Kävelyn lisääminen koulumatkoilla saattoliikenteen sijaan on tunnistettu tarpeelliseksi alueen liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Vaasassa on laadittu vuonna 2019 kestävän liikkumisen suunnitelma ja vuoden 2021 aikana valmistuu kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Väestön ikääntyminen korostaa taajama-alueiden kävely-ympäristöjen toimivuuden ja esteettömyyden kehittämistä.

Tavoitetilan kuvaus: Keskustojen kävely-ympäristöt ovat viihtyisiä, turvallisia ja esteettömiä. Jalankulun osuus erityisesti koulumatkoilla on lisääntynyt. Liikenneympäristö huomioi hyvin ikääntyneen väestön tarpeet.

Pyöräliikenne ja pienet sähköiset liikkumisvälineet

Tavoitteen tarkennus: Pyöräliikenteen kehittäminen on verkollista ja kohdistuu suurilta osin alle 10 km pituisille matkoille. Sähköpyöräily ja muut pienet sähkökäyttöiset liikkumisvälineet mahdollistavat pidempiäkin matkoja. Pyöräliikenteen houkuttelevuutta voidaan parantaa mm. erillisillä pyöräväylillä, pyöräliikenteen laatukäytävillä, talvikunnossapitoa parantamalla, epäjatkuvuuskohtia poistamalla ja opastusta parantamalla.

Nykytilan kuvaus: Pyöräliikenteen painoarvo on valtakunnallisesti nousussa: sen suunnitteluohje päivitettiin vuonna 2020 ja pyöräliikenteen näkökulmaa nostettiin vahvemmin esille myös tieliikennelain uudistuksessa. Vaasassa on laadittu vuonna 2019 kestävän liikkumisen suunnitelma ja vuoden 2021 aikana valmistuu kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Maasto-olosuhteet Pohjanmaalla ovat suotuisat pyöräilyn kehittämiselle, sillä mäet ovat harvassa. Toisaalta arkiliikkumisessa välimatkat ovat usein pitkiä, mikä heikentää pyöräliikenteen mahdollisuuksia. Tällä hetkellä erillisiä pyöräliikenteen väyliä on vain vähän eikä pyöräliikenteen laatukäytäviä ole vielä toteutettu. Pyöräliikenteen verkon hierarkiaa ei ole määritelty Vaasaa lukuun ottamatta maakunnan eikä kuntien tasolla. Vaasa on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet pyöräliikenteen kehittämiselle: Baanaverkon rakentaminen on suunnitteilla, pyöräliikenteen uudet suunnitteluohjeet otetaan heti käyttöön ja liikkumisen ohjauksen työhön halutaan jatkossa panostaa entistä enemmän. Muissa kunnissa pyöräliikenteen edistäminen on pienimuotoisempaa johtuen osittain myös kuntien eri kokoluokista. Luonnossa liikkumisen ja pyörämatkailun lisääntyminen luovat mahdollisuuksia myös Pohjanmaan pyöräliikenteen edistämiselle, ja tätä kunnat ovat jo markkinoinnissaan hyödyntäneet.

Kuvateksti: Pyöräliikenteen kehittämisen pohjana toimii pyöräliikenneverkon toiminnallinen luokittelu. Lähde: Väyläviraston ohjeita 18/2020.

Tavoitetilan kuvaus: Pyöräliikenneverkon hierarkkinen määrittely on tehty koko maakunnan alueella. Erillisten pyöräväylien ja pyöräliikenteen laatukäytävien määrä on lisääntynyt ja pyöräväylien epäjatkuvuuskohtia poistettu.

Liikennejärjestelmä on hiilineutraali sekä energia- ja materiaalitehokkuudessa edelläkävijä

Tavoitteen tarkennus: Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta. Pohjanmaan maakuntaohjelma (2107) tavoittelee liikenteen hiilineutraalisuutta vuoteen 2040 mennessä. Energiatehokkuus tarkoittaa tässä yhteydessä liikenteen energiankäytön minimoimista ja materiaalitehokkuus esimerkiksi korjaus- ja kierrätyspalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä.

Nykytilan kuvaus: Liikenteen CO2-päästöt olivat vuonna 2019 Suomen ympäristökeskuksen Alas-mallin mukaan 24 % Pohjanmaan kokonaispäästöistä, yhteensä noin 375 000 tonnia. Maakuntaliitto on selvittänyt liikenteen CO2-päästöjen tarkempaa jakautumista alueellisesti: tieliikenteen osalta suurimmat CO2-päästöt syntyvät pääväylillä ja kaupunkiseuduilla. Myös liikenteen CO2-päästövähennyskeinoja ja niiden vaikuttavuutta on selvitetty. Pohjanmaan henkilöautojen keskimääräiset yksikköpäästöt (g/km) ovat hieman maan keskiarvoa suuremmat (158,6 g/km vs. 153,5 g/km vuonna 2019). Traficomin tilastojen mukaan sähköisten henkilöautojen ensirekisteröinnit Pohjanmaalla olivat vuosina 2016–2020 hieman maan keskiarvoa alhaisemmat, mutta nousivat vuoden 2021 aikana maan keskitasolle. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen ensirekisteröinnit ovat pysyneet hieman maan keskiarvoa alemmalla tasolla. Autokannan uudistumisen lisäksi kansallisella tasolla säädetty biopolttoaineiden jakeluvelvoite vähentää tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 20 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Henkilöliikennetutkimuksen (2016) mukaan henkilöauton osuus sekä matkaluvusta että matkasuoritteesta on maan keskiarvoa suurempi: Pohjanmaalla 74 % matkoista ja 87 % matkasuoritteesta tehdään henkilöautolla kun Suomessa keskimäärin luvut ovat 61 % ja 79 %. Meriliikenteeseen liittyen Vaasa–Uumaja välillä on aloittanut uusi, entistä ympäristöystävällisempi alus. Lentoliikenteen osalta alueella selvitetään parhaillaan sähköisen lentoliikenteen mahdollisuuksia.

Kuvateksti: Traficomin tilastojen mukaan Pohjanmaalla ensirekisteröitiin tammikuun ja toukokuun 2021 välisenä aikana eniten bensiinikäyttöisiä henkilöautoja sekä ladattavia hybridejä. Henkilöautokannan uusiutuminen on kuitenkin hidasta, mistä johtuen 98 % Pohjanmaan henkilöautoista oli maaliskuun 2021 lopussa bensiini- tai dieselkäyttöisiä.

Chart by Visualizer
Chart by Visualizer

Tavoitetilan kuvaus: Liikennejärjestelmä on vähintään hiilineutraali, jopa hiilinegatiivinen. Ajoneuvokanta on käyttövoimiltaan monipuolinen ja sisältää mm. sähköä, uusiutuvia polttoaineita ja vetyä. Myös raskaassa liikenteessä on tapahtunut käyttövoimamuutos. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudet ovat kasvaneet. Tavarakuljetuksissa raideliikenteen potentiaali on hyödynnetty, mutta kumipyöräliikenteen rooli on edelleen merkittävä. Meri- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vähintään kansainvälisten sopimusten mukaisesti (meriliikenne -50 % vuoteen 2050 vuoden 2008 tasosta ja lentoliikenne -50 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 2005 tasosta). Liikennejärjestelmän kehittämisessä on huomioitu vastuullisuusnäkymät ja materiaalitehokkuus.

Luonnon monimuotoisuus huomioidaan liikennehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa

Tavoitteen tarkennus: Luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla. Monimuotoisuuden häviämistä aiheuttavat mm. luonnonvarojen ylikäyttö, ilmastonmuutos, elinympäristöjen muuttuminen, päästöt sekä haitalliset vieraslajit. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on Pohjanmaan maakuntaohjelman 2018–2021 keskeinen painopistealue. Myös Väyläviraston tavoitteena on vähentää väylänpidon ja liikenteen haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Tehokkain keino turvata luonnon monimuotoisuutta on olla laajentamatta väyläverkkoa. Kun tämä ei ole mahdollista, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on otettava huomioon uusien väylähankkeiden suunnittelussa ja nykyisten väylien kunnossapidossa.

Nykytilan kuvaus: Lainsäädäntö ja suunnitteluohjeet edellyttävät uhanalaisten lajien huomioimisen. Pohjavesi- ja melusuojausvaatimukset ovat kiristyneet, mikä tarkoittaa, että liikennehankkeiden yhteydessä ne on otettava huomioon entistä paremmin.

Tavoitetilan kuvaus: Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on huomioitu kaikessa luontoa muuttavassa toiminnassa. Tämä on ollut selkeä lähtökohta myös liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Kattava ja tehokas väyläverkko mahdollistaa kaikille sujuvat ja turvalliset yhteydet sekä yritystoiminnan kehittämisen koko maakunnan alueella

Tavoitteen tarkennus: Tavoite koskee erityisesti maakunnan elinvoiman kannalta keskeistä maaseudun tieverkkoa, ml. yksityistiestö. Tienpito on viimeisiä maaseudun julkisia palveluita ja sitä on tarpeen ylläpitää niin kauan kuin muut toiminnot, kuten esimerkiksi asutus, maa- ja metsätalous tai matkailu, sitä edellyttävät. Palvelutason on vastattava näiden toimintojen asettamia sujuvuus- ja turvallisuusvaatimuksia. Pohjanmaan erityispiirre on ydinmaaseutu, jossa on paljon yritystoimintaa, mikä asettaa muuta maata suurempia tarpeita tieverkon ylläpidolle.

Nykytilan kuvaus: Korjausvelkaa on huomattavasti ja se näyttäisi kasvavan lähivuosina. Liikenne12-suunnitelman linjaukset ovat tavoitteen näkökulmasta hyviä, mutta ne edellyttävät rahoitustason nostoa ja rahoituksen sitomista indeksiin. Haasteena on verkon laajuus käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Vähäliikenteisen tieverkon priorisointi Pohjanmaalle on tehty vuonna 2015.

Tavoitetilan kuvaus: Väyläverkon kunto mahdollistaa maaseudulla asumisen ja yritystoiminnan kehittämisen. Sujuvuus ja turvallisuus on varmistettu koko verkolla. Yksityisteiden kunnossapito on organisoitu tehokkaasti.

Kuvateksti: Pohjanmaan vähäliikenteistä tieverkkoa on tarkasteltu vuonna 2015 yhdessä Keski-Pohjanmaan kanssa. Huomattava osa tieverkosta on vähäliikenteistä.

Maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän kehittäminen on yhteensovitettu tehokkaasti laaja-alaiseen
liikennejärjestelmätyöhön kaikilla tasoilla

Tavoitteen tarkennus: Edellisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2014) maankäytön suunnittelun ja liikenteen yhteistyön kehittäminen oli yksi kolmesta päätavoitteesta. Tässä suunnitelmassa ajatusta on laajennettu maankäytön ja liikenteen lisäksi myös asumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän strategiseen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa, että liikennejärjestelmätyö on entistä vuorovaikutteisempaa ja huomioi muun alueellisen kehittämisen.

Nykytilan kuvaus: Kaavoituksen ja liikennejärjestelmätyön yhteensovittamiseen on olemassa vakiintuneita käytäntöjä. Sen sijaan liikennejärjestelmätyön linkittymisessä muuhun aluekehittämiseen on tunnistettu yhteensovitustarpeita. Seudullisten liikennejärjestelmätyöryhmien puheenjohtajat ovat alueen elinkeinoyhtiöistä, mikä linkittää liikennejärjestelmätyötä elinkeinoelämän kehittämiseen.

Tavoitetilan kuvaus: Liikennejärjestelmäsuunnittelun ja –työn rooli on tunnistettu osana maakuntasuunnittelua. Liikennejärjestelmän kehittämisen ja muun alueelliseen kehittämiseen keskinäiset vaikutukset on tunnistettu ja otettu huomioon päätöksenteossa. Liikenteen asiantuntemus on tiiviisti mukana kaikessa alueellisessa strategisessa kehittämisessä.

Kuvateksti: Maakuntakaava ohjaa aluesuunnittelua. Lähde: Pohjanmaan maakuntakaava.

Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus toteutuu yritysten, kotitalouksien ja julkissektorin osalta

Tavoitteen tarkennus: Maakunnan elinvoiman kannalta on tärkeää tunnistaa taloudellinen tehokkuus julkissektorin lisäksi myös yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Liikennehankkeiden tulee olla kustannustehokkaita, mutta taloudellisia vaikutuksia tulee arvioida useista eri näkökulmista.

Nykytilan kuvaus: Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat hankekohtaiset tarkastelut. Liikennejärjestelmätasolla keskeistä olisi tarkastella myös kotitalouksien ja yrityksien liikkumis- ja kuljetuskustannuksia. Liikkumiskustannukset muodostavat toiseksi suurimman kuluerän kotitalouksille ja logistiikkakustannukset vastaavat yli 10 % yritysten kustannuksista. Henkilöautoiluun perustuva liikennejärjestelmä on aluetaloudellisesta näkökulmasta tehoton: lähes 85 % henkilöautoiluun käytettävistä varoista poistuu paikallisesta taloudesta.

Tavoitetilan kuvaus: Tehokkuutta tarkastellaan tasapainoisesti ja tasavertaisesti niin julkissektorin, yritysten kuin kotitalouksienkin näkökulmista. Liikkumiseen ja kuljetuksiin käytettävistä varoista jää nykyistä merkittävästi suurempi osa paikallistalouteen.

Kuvateksti: Kotitaloudet ja yritykset ovat liikennejärjestelmän suurimmat rahoittajat. Valtion ja kuntien osuudet ovat tähän verraatuna pienet. Lähde: Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 34/2016

Toimenpiteet

Toimenpideohjelma koostuu kärkitoimenpiteistä ja säännöllisesti päivitettävästä toimenpidetaulukosta.

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2050 kärkitoimenpiteet ovat:

Kasikäytävän kehittäminen

  • Vientirannikon kehityskäytävän hankkeistaminen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen kumppanuusyhteistyö
  • Vt8 Pori-Oulu yhteysväliselvitys
  • Akkuteollisuuden edellyttämien liikenneinfrastruktuuritoimenpiteiden toteuttaminen
  • Vt8 Älyväylähanke

Satamayhteyksien ja -yhteistyön kehittäminen

  • Kaskisten ja Vaasan meriväylien leventäminen ja syventäminen
  • Satamiin johtavien tie- ja raideyhteyksien parantaminen (Kaskisten ja Vaasan satamiin johtavien ratojen sähköistäminen, kt 67 ja kt 68 parantaminen, Vaasan satamatien toteuttaminen)
  • Satamien digitalisaatiohankeyhteistyö

Kilpailukykyisen lentoliikenteen vahvistaminen

  • Vientiyritysten kilpailukyvyn varmistavat yhteydet maakunnan kentiltä kansainvälisiin hubeihin
  • Liityntäyhteydet asemien vaikutusalueella (ml. Seinäjoen yhteydet)
  • Sähköisen lentoliikenteen edellytysten edistäminen

Kasvukeskusyhteyksien kehittäminen

  • Pääradan sekä sen liikenteen ja liityntäyhteyksien kehittämistoimenpiteet
  • Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä –kehityskäytävän toimenpiteet (rata ja vt18)
  • Vt3 yhteysvälin Tampere-Vaasa kehittämistoimenpiteet
  • Matkaketjujen informaatio- ja lippu- ja maksujärjestelmien kehittäminen

Toimenpidetaulukko

versio 7.7.2021

Kärkitoimenpiteet

Toimenpide

Ajoitus,
luokka 1,2,3

Vastuutaho

Kasikäytävän kehittäminen

Vientirannikon kehityskäytävän hankkeistaminen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen kumppanuusyhteistyö 

1,2,3

Liitto

Vt8 Pori-Oulu yhteysväliselvitys

1

ELY:t, Väylä

Akkuteollisuuden edellyttämien liikenneinfrastruktuuritoimenpiteiden toteuttaminen:

> vt 8 ja st 717 uusi tieyhteys (nk. Gigafactoryalueen yhteys) ja Vaasan Satamatie

1

ELY, Väylä, Vaasa

> vt 8 uusi linjaus Kuni-Martoinen

2,3

Väylä

> katuverkon kehittäminen

1,2

Vaasa, Mustasaari

Vt8 Älyväylähanke

1,2

Liitot

Satamayhteyksien ja -yhteistyön kehittäminen

Kaskisten ja Vaasan meriväylien leventäminen ja syventäminen

1,2

Satamiin johtavien tie- ja raideyhteyksien parantaminen

> Suupohjan radan sähköistys

2

Väylä

> Vaasan satamaan johtavan radan sähköistys

3

Väylä

> kt67 parantaminen

1

ELY

> kt 68 parantaminen

1

ELY

Satamien digitalisaatiohankeyhteistyö

1

Satama

Kilpailukykyisen lentoliikenteen vahvistaminen

Vientiyritysten kilpailukyvyn varmistavat yhteydet maakunnan kentiltä kansainvälisiin hubeihin

1,2,3

LVM

Liityntäyhteydet asemien vaikutusalueella (ml. Seinäjoen yhteydet)

1,23

ELY, kunnat

Sähköisen lentoliikenteen edellytysten edistäminen

1,2

Liitto

Kasvukeskusyhteyksien kehittäminen

Pääradan sekä sen liikenteen ja liityntäyhteyksien kehittämistoimenpiteet

1,2,3

Väylä, VR, ELY, kunnat

Vaasa-Seinäjoki-Jyväskylä –kehityskäytävän toimenpiteet (rata ja vt18)

1,2

Väylä, ELYt

Vt3 yhteysvälin Tampere-Vaasa kehittämistoimenpiteet

1,2

Väylä, ELYt

Matkaketjujen informaatio- ja lippu- ja maksujärjestelmien kehittäminen

1

Liikennepalveluiden kehittäminen

Kriittisten matkaketjujen tunnistaminen sekä kehittämistarpeiden määrittäminen ja priorisointi

Juna- ja linja-autoliikenteen runkoyhteyksien jatkuva kehittäminen

1,2,3

VR, ELY

Joukkoliikenteen informaatio, lippu- ja maksujärjestelmien yhteensovittaminen (matkaketjupalvelu)

1

VR, ELY, Vaasa

Joukkoliikenteen aikataulujen yhteensovittaminen

1,2,3

VR, ELY, Vaasa

Solmupisteiden kehittäminen (palvelutasojen määrittely, puutteiden korjaaminen)

1,2,3

ELY, Väylä, kunnat

Liityntäyhteydet solmupisteisiin (linja-autoliikenne, pienkalustoliikenne, henkilöauto- ja polkupyöräliitynnät)

1,2,3

ELY, kunnat


Liityntäpysäköinti- ja saattoliikennepaikkojen (henkilöautot ja polkupyörät) toteuttaminen joukkoliikenteen runkoyhteyksien varsille

1,2

ELY, kunnat

Asiointiliikenteen kehittäminen yli kuntarajojen

1,2,3

kunnat

Uusien liikkumispalveluiden kehittäminen

Maaseudun liikennepalveluiden turvaaminen toteuttamalla alueellinen kyytipalveluhanke (julkisesti hankittujen kuljetusten avaaminen kaikille käyttäjille)

1,2

hyvinvointialue, kunnat

Alustan toteuttaminen liikennepalvelujen integroimiseksi kaupungeissa

1

kunnat

Liikenteen automatisaatioon liittyvät pilotit maakunnassa

1,2

liitto

Logistiikan kehittäminen

Selvitys rekkaparkkien sekä raskaan liikenteen taukopaikkojen kehittämistarpeista

1

ELY, Väylä

Raskaan liikenteen taukopaikkojen toteuttaminen

2,3

Kaupunkilogistiikan kehittäminen

1,2

Vaasa

Liikenneväylien kehittäminen

Radat (sis. kärkitoimenpiteisiin)

Pääradan ohituspaikkojen, perusparannusten ja muiden lyhyen tähtäimen toimenpiteiden toteuttaminen

1,2

Hankeyhtiö, Väylä

Pääradan parantamisratkaisun toteutussuunnitelmat

1,2

Hankeyhtiö, LVM

Seinäjoki-Vaasa -radan nopeustason nosto

2

Väylä


Suupohjan radan sähköistäminen

2

Väylä

Vaasan sataman raideyhteyden sähköistäminen

3

Väylä

Maantiet

Valtatien 3 kehittäminen välillä Mustasaari – Laihia

1

ELY

Valtatien 3 kehittäminen välillä Laihia-Jalasjärvi (sis. Laihian keskustan kohdan)

1,2,3

ELY

Valtatien 18 kehittäminen välillä Laihia-Seinäjoki

1,2,3

ELY

> Vt 8 ja mt 724 Vaasan yhdystie Onkilahden ja Sepänkyläntien välillä, Vaasa

1

ELY

> Mt 724 parantaminen Isolahden ja Singsbyntien välillä, Vaasa

1

ELY

> Vt 8 parantaminen vt 3 ja Sepänkyläntien välillä, Vaasa

1

ELY

Valtatien 8 kehittäminen

> Vt 8 parantaminen välillä Ölis–Kärklax​​​​​​​, Vöyri

1

ELY

> Välin Vaasa-Kokkola ohituskaistat 

1

ELY

> Eritasoliittymien rakentaminen Ytterjepon (Uusikaarlepyy, vt8/vt19) ja Koivulahden (Mustasaari) liittymiin 

2

ELY

> Eritasoliittymän rakentaminen Hopsalan (Kruunupyy) liittymään ja Bäcklidenin (Närpiö) eritasoliittymän parantaminen

2,3

ELY

Kt 63 Ina-Kaustinen parantaminen

1,2

ELY

​​​​​​Kt 68 Edsevö–Pietarsaari parantaminen, Pedersöre ja Pietarsaari (sis. kolme erillistä tiesuunnitelmaa)

1

ELY

Vähäliikenteinen tieverkko

Ydinmaaseudun tieverkon priorisointi, selvityksen päivitys

1

ELY

Täsmäkunnossapidon kehittäminen

1

ELY

Yksityisteiden ylläpidon kehittäminen (esim. tieisännöintipalvelut)

1,2,3

ELY, kunnat

Kävelyn ja pyöräilyn väylät

Jalankulun ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittäminen laadittavien seudullisten edistämisohjelmien mukaisesti

1,2,3

ELY, kunnat

Liikenneturvallisuuden ja liikkumisen ohjauksen kehittäminen

Liikenneturvallisuussuunnitelmien seuranta ja säännöllinen päivittäminen

1,2,3

ELY, kunnat

Liikkumisen ohjauksen aktivointi koko maakunnan alueella

1

ELY, kunnat

Liikenneturvallisuus- ja liikkumisenohjaustyön koordinointi ja resurssointi pitkäjänteinteisesti

1,2,3

ELY, kunnat

Seudullisten jalankulun ja pyöräilyn edistämisohjelmien laatiminen Pietarsaaren seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla

1

ELY, kunnat

Vaasan kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen ja laajentaminen seudulliseksi

1

ELY, kunnat

Vaikuttavuus

Suunnitelman vaikuttavuutta on arvioitu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman arviointikehikon perusteella. Lisäksi toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu suhteessa matkojen ja kuljetusten palvelutasoon. Vaikuttavuuden arvioinnissa on otettu huomioon se, että tavoiteltavat vaikutukset riippuvat erittäin vahvasti kansallisista ja kansainvälisistä ratkaisuista, joihin maakuntatason toimenpiteillä ei voida juurikaan vaikuttaa. Toisaalta myös toimintaympäristöllä ja sen muutoksilla on usein merkittävämpiä vaikutuksia tavoitteiden saavuttamiseen kuin suorilla liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteillä.

Saavutettavuus

Suunnitelmassa esitetyt lähivuosien kärkitoimenpiteet edistävät toteutuessaan merkittävästi Pohjanmaan maakunnan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä. Pohjanmaan satamien ja niiden yhteyksien kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia tavaraliikenteeseen ja sitä kautta keskeinen vaikutus kansalliseen saavutettavuuteen. Henkilöliikenteen kansainvälinen saavutettavuus turvataan lentoliikenteellä ja Skandinavian yhteydet myös meriliikenteellä.

Alueiden välinen saavutettavuus paranee erityisesti pääradan suunnassa raideliikenteellä sekä Vt8:n kehityskäytävällä sekä pääkaupunkiseudun suuntaan tieliikenteellä. Myös poikittaisyhteyksien kehittäminen on otettu huomioon korostaen erityisesti satamien maaliikenneyhteyksiä.

Suunnitelma painottaa vahvasti matkaketjujen kehittämistä ja esitetyt toimenpiteet sujuvoittavat matkaketjuja merkittävästi. Osin toimenpiteet edellyttävät valtakunnallisen tason toimenpiteitä, esimerkiksi lippu- ja informaatiojärjestelmien yhteistoimivuuden osalta. Matkaketjujen sujuvuuden parantuminen lisää joukkoliikenteen merkitystä alueen saavutettavuuden kannalta (mm. solmupisteiden ja liityntäyhteyksien kehittäminen). Joukkoliikenteen palvelutaso paranee erityisesti kaupunkiseuduilla, samoin liityntäliikenne runkoreiteille. Työpaikkojen, koulujen ja oppilaitosten sekä palveluiden saavutettavuus kävellen ja pyörällä paranee erityisesti taajamissa. Haja-asutusalueilla pystytään asiointiliikennettä kehittämällä ja henkilökuljetuksia avaamalla turvaamaan nykyinen saavutettavuus myös autottomille asukkaille.

Arjen matkoissa suunnitelman kehittämislinjaukset ja toimenpiteet korostavat kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä osana sujuvia matkaketjuja. Suunnitelman toteutuminen parantaa erityisesti kaupunkiseuduilla liikkuvien sekä kaupunkiseuduilta pendelöivien palvelutasoa. Toimenpiteiden myötä myös haja-asutusalueella liikkuvien palvelutaso paranee hieman.

Henkilöautoilun palvelutaso turvataan erityisesti tiehankkeiden toteuttamisella. Pitkämatkaisessa liikkumisessa korostuvat lentoliikenteen turvaaminen, raideliikenteen hyödyntäminen erityisesti pääradan ja sen liityntöjen kehittämisenä.

Kuljetusten palvelutaso paranee erityisesti kasikäytävän kehittämistoimenpiteillä, satamayhteyksien ja -yhteistyön kehittämisellä sekä kasvukeskusyhteyksien kehittämisellä. Rautatiekuljetusten ja intermodaalisten kuljetusten palvelutaso ja toimintaedellytykset paranevat pääradan kapasiteettilisäyksen sekä Pohjanmaan satamiin johtavien ratojen kehittämisellä. Kuljetusten palvelutaso paranee merkittävästi myös päätieverkolla. Päätieverkon ulkopuolella kuljetusten turvaaminen perustuu pääasiassa toimenpiteiden kohdentamiseen entistä paremmin keskeisten kuljetusten kannalta (ydinmaaseudun tieverkon priorisointi). Kaupunkilogistiikan olosuhteet paranevat Vaasan seudulla.

Ekologinen kestävyys

Suunnitelma tähtää tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen muun muassa tavoittelemalla raideliikenteen sekä kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvua. Toimenpiteiden vaikutukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen voivat jäädä kuitenkin pieniksi. Maakunnalliset keinot yksinään eivät riitä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen vaan tarvitaan myös kansallisia linjauksia sekä erityisesti taloudellista ohjausta autokannan uusiutumiseksi puhtaampiin käyttövoimiin.

Suunnitelmassa ei ole huomioitu ilmastonmuutokseen sopeutumista, lähipäästöille, melulle ja tärinälle altistumista, luonnonvarojen käyttöä tai vesiin ja maaperään kohdistuvia riskejä, mutta niiden katsotaan olevan sisällä tarkemmissa hanke- ja rakentamissuunnitelmissa. Lähtökohtaisesti kaikki uudet liikennehankkeet tähtäävät melun ja tärinän minimointiin sekä vesistöihin ja maaperään kohdistuvien riskien minimointiin.  Haittoja vähentävät vaikutukset kohdistuvat siten niille alueille, joille on tunnistettu eniten merkittäviä kehittämishankkeita.

Lähipäästöt, kuten typenoksidit ja pienhiukkaset, vähenevät vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyessä niin henkilöautoliikenteessä kuin raskaassa liikenteessä. Lisäksi suunnitelma tukee lähipäästöjen vähentymistä erityisesti kaupunkialueilla tavoittelemalla kasvua kestävissä liikkumismuodoissa.

Sosiaalinen kestävyys

Suunnitelma painottaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen palvelutason parantamista. Esteettömyys on huomioitu matkaketjujen ja liikkumispalveluiden kehittämisessä, minkä lisäksi sen katsotaan olevan mukana myös tasa-arvotavoitteissa ja suunnitelman perusteella myöhemmin toteutettavissa infrastruktuurihankkeissa.

Väestön ikääntyminen on huomioitu suunnitelmassa ja sen tuomiin haasteisiin vastataan esteettömyyden kehittämisen ohella mm. asiointiliikenteen ja maaseudun liikennepalveluiden kehittämisellä. Suunnitelmassa korostuvat digitaaliset palvelut, mikä voi aiheuttaa haasteita vanhemmissa ikäryhmissä sekä erityisryhmissä.

Suunnitelma painottaa kestävää ja tasapainoista aluerakennetta. Alueiden kehitysedellytykset on huomioitu erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia sekä työvoiman saatavuutta käsittelevissä tavoitteissa. Toteutuessaan suunnitelmalla on positiivisia vaikutuksia alueiden kehitysedellytyksiin.

Suunnitelma on maakunnallinen, eikä tarkkuustaso riitä elinoloihin, rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyvien vaikutusten arviointiin.

Tehokkuus

Toimenpiteissä on huomioitu kuljetusten näkökulma ja tunnistettu kuljetusten pullonkauloja erityisesti rataverkolla. Näitä poistamalla voidaan parantaa yhteiskuntataloudellista tehokkuutta sekä taloudellisen kasvun edellytyksiä. Hyödyt keskittyvät suurelta osin kärkitoimialoille, haja-asutusalueilla vaikutukset ovat kiinni alemman tieverkon kunnossapitoresursseista. Tarkemmissa hankearvioinneissa on tärkeää ottaa huomioon myös yritysvaikutukset sekä vaikutukset kotitalouksiin, jotta suunnitelmassa esitetyt tehokkuustavoitteet toteutuvat.

Suunnitelmassa painottuu liikenneturvallisuus, jonka parantuminen lisää yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Suunnitelmassa hyvin korostuvalla liikkumisen ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä kansanterveyteen liittyviä taloudellisia hyötyjä.

Yleisellä talouskehityksellä ja sen myötä liikenneväylien ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevilla resursseilla on huomattava vaikutus siihen, miten toimenpiteet ja sitä kautta vaikutukset toteutuvat. Määritettyjen kärkitoimenpiteiden toteutuminen on pääasiassa muiden kuin Pohjanmaan maakunnan tai kuntien päätösvallassa, jolloin tavoitteen toteutumiseen vaikuttavat maakunnallisen edunvalvonnan onnistuminen sekä valtakunnallisella tasolla tehtävät päätökset.

Liikennejärjestelmän turvallisuus

Toimenpiteet parantavat toteutuessaan erityisesti tieliikenteen turvallisuutta pääväylillä, taajamien liikkumisympäristöjen turvallisuutta sekä asenteiden kehittymisen kautta koko liikennejärjestelmän turvallisuutta. Digitalisaation ja liikenteen automatisaation tuomat hyödyt turvallisuuteen realisoituvat pidemmällä aikavälillä.

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmalla ei ole suoria vaikutuksia rautatieliikenteen, merenkulun tai ilmailun turvallisuuteen tai liikenteen tietoturvallisuuteen.

Seuranta

Suunnitelman toteuttamisen ja seurannan koordinoinnista vastaa maakuntaliitto tukenaan säännöllisesti kokoontuvat maakunnallinen liikennejärjestelmätyön ohjausryhmä sekä kolme seudullista liikennejärjestelmätyöryhmää. Ryhmät vastaavat omilta osiltaan suunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisestä ja seurannasta. Seudulliset työryhmät vastaavat myös suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tarkentamisesta, käynnistämisestä sekä tarvittaessa myös ohjaamisesta. Tavoitteiden toteutumisen seuranta perustuu vuosittain toteutettavaan analyysiin ja sen raportointiin. Seurannassa hyödynnetään liikennejärjestelmäkoordinaattoritoimeksiantoa. Maakuntahallitus ottaa vuosittain kantaa Väyläviraston suunnittelu- ja investointiohjelmiin tarkistamalla mm. maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kärkitoimenpiteet, niiden sopivuuden sekä ajantasaisuuden.

Tarvittava toimintaympäristön seuranta ja siihen reagointi liitetään muuhun maakunnan strategiseen kehittämiseen. Keskeistä on, että työryhmät pystyvät tarvittaessa nopeaan reagointiin, mikäli toimintaympäristössä tai esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksissa tapahtuu nopeita muutoksia.

Koska vielä ei ole tiedossa, mitkä ovat koronapandemian lopulliset vaikutukset joukkoliikenteen käyttäjämääriin tai etätöiden suosioon, on erilaiset kehityssuunnat tarpeen ottaa huomioon suunnitelman seurannassa.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ehdotettu säännöllisesti kokoontuva laaja valtakunnallinen liikennejärjestelmäfoorumi sekä vuosittaiset keskustelut ylimaakunnalliseen liikennejärjestelmäyhteistyöhön perustuvien alueiden mukaisesti tukevat valtakunnallisen ja alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien seurantaa ja yhteen kytkentää.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arvioinnin menetelmiä yhdenmukaistetaan niin, että maakuntien liitot ja kunnat pystyvät ottamaan käyttöön valtakunnallisen tason kanssa yhteneväisiä vaikutustenarvioinnin menetelmiä mm. päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Tämä mahdollistaa osaltaan seurannan kehittämistä.