Suunnitelman vaikuttavuutta on arvioitu valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman arviointikehikon perusteella. Lisäksi toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu suhteessa matkojen ja kuljetusten palvelutasoon. Vaikuttavuuden arvioinnissa on otettu huomioon se, että tavoiteltavat vaikutukset riippuvat erittäin vahvasti kansallisista ja kansainvälisistä ratkaisuista, joihin maakuntatason toimenpiteillä ei voida juurikaan vaikuttaa. Toisaalta myös toimintaympäristöllä ja sen muutoksilla on usein merkittävämpiä vaikutuksia tavoitteiden saavuttamiseen kuin suorilla liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteillä.
Saavutettavuus
Suunnitelmassa esitetyt lähivuosien kärkitoimenpiteet edistävät toteutuessaan merkittävästi Pohjanmaan maakunnan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä. Pohjanmaan satamien ja niiden yhteyksien kehittämisellä on merkittäviä vaikutuksia tavaraliikenteeseen ja sitä kautta keskeinen vaikutus kansalliseen saavutettavuuteen. Henkilöliikenteen kansainvälinen saavutettavuus turvataan lentoliikenteellä ja Skandinavian yhteydet myös meriliikenteellä.
Alueiden välinen saavutettavuus paranee erityisesti pääradan suunnassa raideliikenteellä sekä Vt8:n kehityskäytävällä sekä pääkaupunkiseudun suuntaan tieliikenteellä. Myös poikittaisyhteyksien kehittäminen on otettu huomioon korostaen erityisesti satamien maaliikenneyhteyksiä.
Suunnitelma painottaa vahvasti matkaketjujen kehittämistä ja esitetyt toimenpiteet sujuvoittavat matkaketjuja merkittävästi. Osin toimenpiteet edellyttävät valtakunnallisen tason toimenpiteitä, esimerkiksi lippu- ja informaatiojärjestelmien yhteistoimivuuden osalta. Matkaketjujen sujuvuuden parantuminen lisää joukkoliikenteen merkitystä alueen saavutettavuuden kannalta (mm. solmupisteiden ja liityntäyhteyksien kehittäminen). Joukkoliikenteen palvelutaso paranee erityisesti kaupunkiseuduilla, samoin liityntäliikenne runkoreiteille. Työpaikkojen, koulujen ja oppilaitosten sekä palveluiden saavutettavuus kävellen ja pyörällä paranee erityisesti taajamissa. Haja-asutusalueilla pystytään asiointiliikennettä kehittämällä ja henkilökuljetuksia avaamalla turvaamaan nykyinen saavutettavuus myös autottomille asukkaille.
Arjen matkoissa suunnitelman kehittämislinjaukset ja toimenpiteet korostavat kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä osana sujuvia matkaketjuja. Suunnitelman toteutuminen parantaa erityisesti kaupunkiseuduilla liikkuvien sekä kaupunkiseuduilta pendelöivien palvelutasoa. Toimenpiteiden myötä myös haja-asutusalueella liikkuvien palvelutaso paranee hieman.
Henkilöautoilun palvelutaso turvataan erityisesti tiehankkeiden toteuttamisella. Pitkämatkaisessa liikkumisessa korostuvat lentoliikenteen turvaaminen, raideliikenteen hyödyntäminen erityisesti pääradan ja sen liityntöjen kehittämisenä.
Kuljetusten palvelutaso paranee erityisesti kasikäytävän kehittämistoimenpiteillä, satamayhteyksien ja -yhteistyön kehittämisellä sekä kasvukeskusyhteyksien kehittämisellä. Rautatiekuljetusten ja intermodaalisten kuljetusten palvelutaso ja toimintaedellytykset paranevat pääradan kapasiteettilisäyksen sekä Pohjanmaan satamiin johtavien ratojen kehittämisellä. Kuljetusten palvelutaso paranee merkittävästi myös päätieverkolla. Päätieverkon ulkopuolella kuljetusten turvaaminen perustuu pääasiassa toimenpiteiden kohdentamiseen entistä paremmin keskeisten kuljetusten kannalta (ydinmaaseudun tieverkon priorisointi). Kaupunkilogistiikan olosuhteet paranevat Vaasan seudulla.
Ekologinen kestävyys
Suunnitelma tähtää tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen muun muassa tavoittelemalla raideliikenteen sekä kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvua. Toimenpiteiden vaikutukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen voivat jäädä kuitenkin pieniksi. Maakunnalliset keinot yksinään eivät riitä liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen vaan tarvitaan myös kansallisia linjauksia sekä erityisesti taloudellista ohjausta autokannan uusiutumiseksi puhtaampiin käyttövoimiin.
Suunnitelmassa ei ole huomioitu ilmastonmuutokseen sopeutumista, lähipäästöille, melulle ja tärinälle altistumista, luonnonvarojen käyttöä tai vesiin ja maaperään kohdistuvia riskejä, mutta niiden katsotaan olevan sisällä tarkemmissa hanke- ja rakentamissuunnitelmissa. Lähtökohtaisesti kaikki uudet liikennehankkeet tähtäävät melun ja tärinän minimointiin sekä vesistöihin ja maaperään kohdistuvien riskien minimointiin. Haittoja vähentävät vaikutukset kohdistuvat siten niille alueille, joille on tunnistettu eniten merkittäviä kehittämishankkeita.
Lähipäästöt, kuten typenoksidit ja pienhiukkaset, vähenevät vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyessä niin henkilöautoliikenteessä kuin raskaassa liikenteessä. Lisäksi suunnitelma tukee lähipäästöjen vähentymistä erityisesti kaupunkialueilla tavoittelemalla kasvua kestävissä liikkumismuodoissa.
Sosiaalinen kestävyys
Suunnitelma painottaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen palvelutason parantamista. Esteettömyys on huomioitu matkaketjujen ja liikkumispalveluiden kehittämisessä, minkä lisäksi sen katsotaan olevan mukana myös tasa-arvotavoitteissa ja suunnitelman perusteella myöhemmin toteutettavissa infrastruktuurihankkeissa.
Väestön ikääntyminen on huomioitu suunnitelmassa ja sen tuomiin haasteisiin vastataan esteettömyyden kehittämisen ohella mm. asiointiliikenteen ja maaseudun liikennepalveluiden kehittämisellä. Suunnitelmassa korostuvat digitaaliset palvelut, mikä voi aiheuttaa haasteita vanhemmissa ikäryhmissä sekä erityisryhmissä.
Suunnitelma painottaa kestävää ja tasapainoista aluerakennetta. Alueiden kehitysedellytykset on huomioitu erityisesti elinkeinoelämän kuljetuksia sekä työvoiman saatavuutta käsittelevissä tavoitteissa. Toteutuessaan suunnitelmalla on positiivisia vaikutuksia alueiden kehitysedellytyksiin.
Suunnitelma on maakunnallinen, eikä tarkkuustaso riitä elinoloihin, rakennettuun ympäristöön tai maisemaan liittyvien vaikutusten arviointiin.
Tehokkuus
Toimenpiteissä on huomioitu kuljetusten näkökulma ja tunnistettu kuljetusten pullonkauloja erityisesti rataverkolla. Näitä poistamalla voidaan parantaa yhteiskuntataloudellista tehokkuutta sekä taloudellisen kasvun edellytyksiä. Hyödyt keskittyvät suurelta osin kärkitoimialoille, haja-asutusalueilla vaikutukset ovat kiinni alemman tieverkon kunnossapitoresursseista. Tarkemmissa hankearvioinneissa on tärkeää ottaa huomioon myös yritysvaikutukset sekä vaikutukset kotitalouksiin, jotta suunnitelmassa esitetyt tehokkuustavoitteet toteutuvat.
Suunnitelmassa painottuu liikenneturvallisuus, jonka parantuminen lisää yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Suunnitelmassa hyvin korostuvalla liikkumisen ohjauksella voidaan saavuttaa merkittäviä kansanterveyteen liittyviä taloudellisia hyötyjä.
Yleisellä talouskehityksellä ja sen myötä liikenneväylien ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevilla resursseilla on huomattava vaikutus siihen, miten toimenpiteet ja sitä kautta vaikutukset toteutuvat. Määritettyjen kärkitoimenpiteiden toteutuminen on pääasiassa muiden kuin Pohjanmaan maakunnan tai kuntien päätösvallassa, jolloin tavoitteen toteutumiseen vaikuttavat maakunnallisen edunvalvonnan onnistuminen sekä valtakunnallisella tasolla tehtävät päätökset.
Liikennejärjestelmän turvallisuus
Toimenpiteet parantavat toteutuessaan erityisesti tieliikenteen turvallisuutta pääväylillä, taajamien liikkumisympäristöjen turvallisuutta sekä asenteiden kehittymisen kautta koko liikennejärjestelmän turvallisuutta. Digitalisaation ja liikenteen automatisaation tuomat hyödyt turvallisuuteen realisoituvat pidemmällä aikavälillä.
Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmalla ei ole suoria vaikutuksia rautatieliikenteen, merenkulun tai ilmailun turvallisuuteen tai liikenteen tietoturvallisuuteen.