Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2050 lähtökohtana toimi vuoteen 2050 tehty toimintaympäristötarkastelu, joka tehtiin hahmottamalla 3 erilaista skenaariota.
Toimintaympäristötarkastelu on tehty vision ja tavoitteiden muodostamisen taustalle. Sen avulla on pyritty hahmottamaan erilaisia tulevaisuuskuvia ja niiden vaikutuksia liikennejärjestelmän asiakkaiden eli ihmisten ja elinkeinojen tarpeisiin. Toimintaympäristö luo myös puitteet käytettävissä oleville resursseille sekä muille kun asiakastarvelähtöisille kehittämistarpeille, kuten ympäristönäkökulmille. Skenaarioista yhdenkään ei ole oletettu toteutuvan sellaisenaan eikä yhtäkään niistä ole valittu tavoiteltavaksi tulevaisuuskuvaksi. Skenaarioiden tarkoitus on ollut nähdä mahdollisimman monelaisia tulevaisuuskuvia ja ottaa erilaisetkin kehityssuunnat huomioon tavoitteiden asetannassa.
Skenaariot osoittavat, että useat erilaiset kehityssuunnat ovat mahdollisia ja tarve painottaa liikennejärjestelmän eri osa-alueita vaihtelee skenaarioiden välillä. Monet asiat todennäköisesti tulevat osaksi Pohjanmaan liikennejärjestelmää ilman merkittävää alueellista edistämistyötä, esimerkiksi autokannan käyttövoimien uudistuminen tai sähköisen lentoliikenteen mahdollistama nykyistä kustannustehokkaampi lentoliikenteen hyödyntäminen. Näihin liittyvä kehittämistyö on todennäköisesti enemmän reaktiivista ja yksityisten toimijoiden toiminnan mahdollistamista.
Jotkin kehityssuunnat ovat vääjäämättömiä toimintaympäristöstä riippumatta: väestö ikääntyy, mikä lisää tarvetta esteettömille liikkumisympäristöille ja -palveluille. Ikärakenteen muutos lisää ostos-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen osuutta liikkumisesta. Samalla kun koulukuljetustarpeet voivat vähentyä, ikäihmisille tarjottavien liikkumis- ja kuljetuspalveluiden tarve kasvaa.
Huomattavaan määrään asioita alueen liikennejärjestelmässä voidaan kuitenkin vaikuttaa maakunnallisella ja seudullisella liikennejärjestelmätyöllä. Liikenteelliset ratkaisut vaikuttavat niin kuljetusten sujuvuuteen kuin kestävien liikkumismuotojen houkuttelevuuteenkin. Infran toimivuuden lisäksi myös tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys sekä liikkumis- ja kuljetuspalveluiden käytön helppous ovat alueen itsensä hallussa olevia asioita. Proaktiivisella kehittämisellä Pohjanmaan liikennejärjestelmää voidaan ohjata haluttuun suuntaan riippumatta toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista.
Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2050 visio ja tavoitteet on muodostettu yllä kuvattujen näkökulmien avulla. Visio edustaa tahtotilaa, johon maakunta haluaa pyrkiä. Tavoitteet ovat laajempia ja niiden avulla on pyritty huomioimaan myös eri skenaarioissa esiintyvät kehityssuunnat ja mahdollistaa reaktiivinen ote kehittämiseen. Viereisessä kuvassa on esitetty yksi hahmotelma siitä, millainen liikennejärjestelmä Pohjanmaalla voisi olla vuoden 2050 jälkeen. Kuva yhdistelee eri skenaarioissa tunnistettuja kehityssuuntia ja esittää, miten ne voisivat ilmentyä Pohjanmaalla. Kuva ei pyri olemaan kaiken kattava.
Skenaariotarkastelun lähtökohdat ja tulevaisuustaulukko
Skenaariotarkastelu valittiin toimintaympäristön tarkastelutavaksi suunnitelman pitkän aikajänteen vuoksi. Viimeisen 30 vuoden aikana liikkumisessa ja kuljetuksissa on tapahtunut huomattavia muutoksia, kuten esimerkiksi liikenteeseen liittyvän tiedon digitalisoituminen, auton omistuksen lisääntyminen, nettikaupan synty sekä linja-auto- ja taksimarkkinan sääntelystä vapautuminen.
Toisaalta taas moni asia on pysynyt hyvin samanlaisena: matkoja tehdään edelleen noin 3 kpl henkeä kohden vuorokaudessa lähes samanlaisella kulkutapajakaumalla, minkä lisäksi satamien ja lentoliikenteen rooli kansainvälisessä kaupassa on säilynyt, ja kotitalous määrittää eniten ihmisten liikkumista.
Skenaariotarkastelun avulla on pystytty varioimaan eri tekijöiden mahdollisia kehityssuuntia ja arvioimaan niiden yhteisvaikutusta Pohjanmaan liikennejärjestelmään. Skenaarioita on hyödynnetty suunnitelman tavoitteiden muodostamisessa sekä suunnitelman vaikutusten arvioinnissa.
Tulevaisuudentutkijat ennustavat seuraavan 30 vuoden kehityksen olevan huomattavasti nopeampaa kuin tähän asti. Kehityssuuntia ei voida ennustaa, mutta niitä voidaan ennakoida. Ennakointiyhdistelmiä on lukuisia ja tässä suunnitelmassa taustalle muodostetut kolme skenaariota pyrkivät löytämään mahdollisimman erilaisia kehityspolkuja ja tulevaisuuskuvia. Näin voidaan paremmin hahmottaa erilaisiakin vaikutuksia liikennejärjestelmään ja ottaa ne huomioon suunnitelman tavoitteissa ja toimenpiteissä.
Skenaariotarkastelussa on huomioitu vain sellaisia muuttujia, joiden voidaan katsoa tulevan Pohjanmaan liikennejärjestelmätyölle annettuina. Vaikka monien tunnistettujen muutostekijöiden kehityssuuntiin voidaan – ja pitääkin – vaikuttaa, ei se ole osa liikennejärjestelmätyötä. Tämän takia niitä käsitellään tässä skenaariotarkastelussa ulkoapäin tulevina annettuina muutoksina. Tarkoitus on ennen kaikkea ollut löytää erilaisten kehityssuuntien eroja ja niiden vaikutuksia Pohjanmaan liikennejärjestelmään. Skenaariot eivät siis edusta taiteltavia tulevaisuuskuvia.
Tulevaisuuden muutostekijöitä on tunnistettu kolmesta näkökulmasta: ihmisten, talouden ja ympäristön näkökulmista. Näitä on tarkemmin kuvattu alla olevassa taulukossa.
Skenaario 1: Teknologia pelastaa
Vaikutukset Pohjanmaan liikennejärjestelmään
Teknologinen kehitys on hillinnyt ilmastonmuutosta, eikä ihmisten käytökseen liittyvät muutokset ole tapahtuneet. Lentoliikenteeseen ja tulevaisuuden liikkumismuotoihin (esim. hyperloop, avaruuslennot) perustuva kansainvälinen matkailu on yksi suurimpia toimialoja maailmassa.
Robotisaatio on lisännyt asiantuntijatyön määrää. Aika- ja paikkariippumattomuus on lisännyt monipaikkaisuutta. Työ- ja työasiamatkojen suhteellinen osuus matkoista on pienentynyt ja ruuhkahuiput tasoittuneet. Hajaantunut väestörakenne ja kasvanut perhekoko korostavat henkilöautoilun roolia samalla kun käytettävissä olevien tulojen kasvu on mahdollistanut kotitalouksille yhä useamman (vety)auton. Henkilökohtaiset ilma-alukset tekevät juuri tuloaan markkinoille ja viranomaiset määrittävät ilma-ajokortin tutkintoa. Haja-asutusalueiden lisääntynyt maankäyttö on tuonut uusia toimintoja valtateiden varsille, mikä haastaa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
Energiasektorin murros on tuonut mm. akkuteknologiaan ja uusiutuviin polttoaineisiin liittyvää tuotantoa Suomeen ja Pohjanmaalle. Näihin toimialoihin liittyvät kuljetukset ja työssäkäynti ovat lisääntyneet merkittävästi. Samalla vahvistunut julkinen talous on mahdollistanut matka- ja kuljetusketjujen palvelutason parantamiseen liittyviä investointeja, joissa on pystytty huomioimaan ympäristönsuojelu entistä vahvemmin. Pohjanmaalle on toteutettu jo ensimmäisiä älyväyliä.
Toimintaympäristö skenaariossa
Muuttuja | Kehityssuunta skenaariossa 1 |
Ikärakenne ja väestön määrä | Syntyvyys kääntyy nousuun ja palaa 2000-luvun tasolle. Yhdessä maahanmuuton kanssa väestön määrä nousee. |
Sijoittuminen kaupunki- ja maaseutualueille | Kaupungistuminen pysähtyy, maaseutualueilla pientä muuttovoittoa. Monipaikkaisuus yleistä. |
Käyttäytyminen ja toimintamallit | Käyttäytymismuutokset ovat pieniä, tutuista toimintamalleista ei ole juurikaan luovuttu. |
Julkisen talouden resurssit | Julkinen talous on vahvistunut merkittävästi. |
Elinkeinorakenne ja vienti | Teollisuus palveluineen vahvistuu erityisesti energiasektorin murroksen myötä, kansainvälinen markkina avoinna. |
Yksityistalouksien resurssit | Tuloerot pienentyvät ja keskimääräiset käytettävissä olevat tulot kasvavat. |
Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan ensisijaisesti teknologisin keinoin. |
Muut ympäristövaikutukset (melu, pohjavedet, monimuotoisuus) | Tarve huomioida ympäristövaikutukset lisääntyy jonkin verran. |
Skenaario 2: Ympäristökriisi muokkaa arvoja
Vaikutukset Pohjanmaan liikennejärjestelmään
Vähenevä ja ikääntyvä väestö haastaa julkista taloutta samalla kun talous painottuu yhä enemmän kotimaisten palveluiden ja kiertotalouden varaan. Teollisuuden kuljetusten rooli liikennejärjestelmässä on pienentynyt ja korvaantunut kierrätykseen ja pienkuljetuksiin liittyvällä toiminnalla. 3D-tulostus on korvannut kaukomaiden tuotantoa. Isoja matka- ja kuljetusketjujen palvelutason parantamiseen liittyviä investointeja ei ole pystytty tekemään ja kustannusarviot ovat nousseet kiristyneiden ympäristövaatimusten takia (mm. melu, pohjavedet, päästöt).
Suomessa muuttovoittoalueita ovat olleet vain muutamat suurimmat kaupungit, joissa eläminen on kallistunut. Koska käytettävissä olevat tulot eivät ole kasvaneet, on joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosio lisääntynyt. Samalla väestön ikääntyminen on lisännyt tarvetta palveluliikenteelle sekä esteettömyydelle, mikä on kasvattanut julkisia kustannuksia.
Henkilöautoilu on kallistunut ilmastonmuutoksen hillinnän myötä ja lentoliikenne on palautunut varakkaampien liikkumismuodoksi. Erityisesti nuoremmat ovat valveutuneita ja arvopohjaltaan ympäristötietoisempia, mikä näkyy kulutuksessa ja toiminnassa. Vapaa-aikaa vietetään yhä enemmän online sekä lähiympäristössä, mikä on vähentänyt liikkumistarvetta.
Toimintaympäristö skenaariossa
Muuttuja | Kehityssuunta skenaariossa 2 |
Ikärakenne ja väestön määrä | Syntyvyys jää 2020-luvun alun kuoppaan, mutta maahanmuuton myötä väestömäärä on pysynyt tasaisena. |
Sijoittuminen kaupunki- ja maaseutualueille | Keskittyminen maakuntakeskuksiin, pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa sekä maaseudulla väestö vähenee. |
Käyttäytyminen ja toimintamallit | Käyttäytymismuutokset ovat isoja, globaalit muutokset ovat muokanneet arvopohjaa. |
Julkisen talouden resurssit | Julkisen talouden käytettävissä olevat resurssit ovat merkittävästi heikentyneet. |
Elinkeinorakenne ja vienti | Länsimaiden teollisuus menettää kilpailukykyään, talouden rakenne painottuu kotimaisiin palveluihin. |
Yksityistalouksien resurssit | Tuloerot polarisoituvat ja keskimääräiset käytettävissä olevat tulot pysyvät nykytasolla. |
Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan ensisijaisesti toimintamallien muutoksien keinoin. |
Muut ympäristövaikutukset (melu, pohjavedet, monimuotoisuus) | Tarve huomioida ympäristövaikutukset lisääntyy huomattavan paljon. |
Skenaario 3: Tämän hetkiset kehityssuunnat jatkuvat
Vaikutukset Pohjanmaan liikennejärjestelmään
Kaupunkiseutujen kasvava väestö haastaa maankäyttöä, mutta luo pohjaa joukkoliikennekysynnälle. Pitkämatkaisen liikenteen sujuvuus on parantunut keskittyneen maankäytön myötä, mutta jakelukuljetuksien tilantarve aiheuttaa haasteita kaupunkialueilla, minkä takia niitä on siirtynyt ilmateitse tehtäväksi. Vapaa-ajan matkojen suhteellinen osuus lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. Ikääntyminen näkyy myös mm. liikenneturvallisuus- ja esteettömyyshaasteina. Liikenneturvallisuutta haastavat myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset mm. infrastruktuurin kuntoon.
Teollisuuden kuljetukset suuntautuvat pääosin Eurooppaan ja lentoliikenteen rooli työasiamatkustuksessa on säilynyt. Toimialarakenteessa ei ole ollut suuria muutoksia. Julkisen talouden resurssit ovat yhä niukat, mikä hankaloittaa matka- ja kuljetusketjujen palvelutason parantamista. Myös lisääntyneet ympäristövaatimukset (mm. melu, pohjavedet) luovat haasteita kehittämiselle.
Ihmisten mukavuudenhalu ja tottumus ovelta-ovelle-autoiluun vaikeuttavat matkaketjujen yleistymistä – toisaalta tuloerojen kasvu on lisännyt liikenneköyhyyttä ja tätä kautta liikkumattomuutta. Toisaalta alustatalouden mahdollistama jakaminen ja autojen itsenäinen ajaminen on lisännyt henkilöautojen keskimääräistä käyttöastetta.
Toimintaympäristö skenaariossa
Muuttuja | Kehityssuunta skenaariossa 3 |
Ikärakenne ja väestön määrä | Syntyvyys laskee edelleen, väestön määrä kääntyy maahanmuutosta huolimatta laskuun. |
Sijoittuminen kaupunki- ja maaseutualueille | Väestö kasvaa kaikilla kaupunkialueilla, maaseudulla vähenee. Kaupunkiseutujen välinen pendelöinti kasvaa. |
Käyttäytyminen ja toimintamallit | Käyttäytymismuutokset ovat pieniä, tutuista toimintamalleista ei ole juurikaan luovuttu. |
Julkisen talouden resurssit | Julkisen talouden resurssit vastaavat nykytilannetta (ennen koronaa). |
Elinkeinorakenne ja vienti | Protektionismi vallitsee, teollisuuden markkinat ovat keskittyneet Eurooppaan. |
Yksityistalouksien resurssit | Tuloerot polarisoituvat ja keskimääräiset käytettävissä olevat tulot pysyvät nykytasolla. |
Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutoksen hillintä epäonnistuu: |
Muut ympäristövaikutukset (melu, pohjavedet, monimuotoisuus) | Tarve huomioida ympäristövaikutukset lisääntyy jonkin verran. |