Vientiyritysten kuljetusketjujen palvelutaso on kansallista kärkeä
Tavoitteen tarkennus: Vientiyritykset ovat Pohjanmaan liikennejärjestelmän palvelutasoa mitoittava asiakasryhmä. Kun vientiyritysten kuljetusketjujen palvelutaso on turvattu, myös muiden yritysten kuljetukset pääosin toimivat. Kuljetusketjuja ovat sekä hankinta- että toimituskuljetukset kaikilla kuljetusmuodoilla (tie, raide, meri ja lento). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää väylien lisäksi myös satamien ja muiden solmupisteiden kehittämistä.
Nykytilan kuvaus: Meriväylien palvelutasopuutteita ovat väylien kapeus (korostuu Vaasassa) ja mataluus (korostuu Kaskisissa). Päätieverkon palvelutaso kuljetusten näkökulmasta on valtakunnallisen liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaan (2021) maan keskitasoa. Maaseutualueilla on paljon teollisuutta, mikä korostaa vähäliikenteisen tieverkon merkitystä. Nykytilassa haasteena on vähäliikenteisen tieverkon huono kunto ja viime vuosikymmeninä kasvanut korjausvelka. Raidekuljetukset Pohjanmaalla ovat pääasiassa satamakuljetuksia ja merkittävin raidekuljetuksiin liittyvä puute on Suupohjan radan sähköistämättömyys.
Tavoitetilan kuvaus: Pääteiden älykkäät ratkaisut mahdollistavat tehokkaat kuljetukset, kaikkiin Pohjanmaan satamiin on sähköistetty raideyhteys ja meriväylät eivät rajoita aluskokoa.
Kilpailukykyiset kansainväliset ja kansalliset henkilöliikenteen yhteydet on varmistettu
Kansainväliset yhteydet
Tavoitteen tarkennus: Maakunnan vahvojen vientiyritysten toiminta ja kasvu sekä uusien yritysten asettuminen edellyttävät kilpailukykyisiä henkilöliikenteen yhteyksiä Euroopan jatkolentoasemille sekä Merenkurkun yli. Junaliikenteellä ei pystytä korvaamaan liityntäyhteyksiä Helsinki-Vantaalle lähivuosikymmeninä.
Nykytilan kuvaus: Ennen Covid-19-pandemiaa lentomatkat Euroopan suuriin kaupunkeihin ja toiseen suuntaan olivat mahdollisia yhden työpäivän aikana. Jatkolennot olivat saatavissa samalle lipulle ja kohtuullisilla vaihtoajoilla jatkolentoasemalla. Vaasan ja Uumajan välillä on säännöllinen laivayhteys.
Tavoitetilan kuvaus: Vaasan lentoasemalta on yhteydet vähintään kahdelle ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta vähintään yhdelle jatkolentoasemalle ajankohtina, jotka mahdollistavat liittymisen kansainvälisiin aaltoihin. Yhteydet ovat pitkäjänteisesti turvattuja. Laivaliikenteen ohella sähköinen lentoliikenne mahdollistaa nopeat yhteydet Merenkurkun yli.
Lentoyhteydet Helsinki-Vantaalle mahdollistavat ennen kaikkea sujuvan ja nopean liitynnän kansainvälisille jatkolennoille.
Kansalliset yhteydet
Tavoitteen tarkennus: Kansallisista henkilöliikenteen yhteyksistä tärkeitä ovat erityisesti Pohjanmaan seutukeskusten ja Suomen suurimpien maakuntakeskusten väliset yhteydet, jotka palvelevat pääasiassa työasiamatkaliikennettä sekä vapaa-ajan liikennettä.
Nykytilan kuvaus: Kansalliset henkilöliikenneyhteydet Tampereen ja Ouluun suuntiin tukeutuvat pääradan junaliikenteeseen, jonka palvelutaso on hyvä. Pohjanmaa yhdistyy lähimpiin maakuntakeskuksiin maanteiden pääväyläverkkoa pitkin Jyväskylän suuntaa lukuun ottamatta. Pääteiden palvelutaso on valtakunnallisen liikenneverkon strategisen tilannekuvan mukaan (2021) maan keskitasoa. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen palvelutaso on muotoutunut kysynnän mukaan markkinaehtoisesti. Lentoliikenne on nopein kulkumuoto pääkaupunkiseudulle Vaasan ja Pietarsaaren seuduilta, mutta sen merkitys on suurempi kansainvälisessä kuin kotimaan liikenteessä. Maakunnan tahtotilan mukainen yhteysväli valtatie 3 Laihia-Jalasjärvi ei ole mukana vuoden 2019 alussa voimaan tulleessa pääväyläasetuksessa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun yhteydessä on selvitetty asetuksen toimivuutta eikä sitä ole tarpeen muuttaa.
Tavoitetilan kuvaus: Joukkoliikennepalvelut toimivat yhtenäisenä kokonaisuutena ja niiden kysyntä on vahvaa, mikä mahdollistaa markkinaehtoisen toiminnan. Junaliikenteen matka-ajat ovat lyhentyneet ja pääteillä on henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyiset linja-autoliikenteen runkoyhteydet, joihin on varmistettu tehokkaat liityntäyhteydet. Myös kustannustehokas ja hiilineutraali lentoliikenne palvelee kansallisia yhteyksiä.
Keskusten väliset yhteydet ovat nopeita ja sujuvia
Tavoitteen tarkennus: Keskusten välisillä yhteyksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä Pohjanmaan kunta- ja seutukeskuksien välisiä sekä maakuntarajat ylittäviä työ- ja opiskelumatkojen keskeisiä yhteysvälejä, kuten Vaasa–Seinäjoki ja Pietarsaari–Kokkola. Keskusten väliset yhteydet toimivat liityntäyhteyksinä kansallisiin joukkoliikenteen runkoyhteyksiin.
Nykytilan kuvaus: Keskusten välinen liikenne on vahvasti henkilöautopainotteista, mikä korostaa päätieverkon lisäksi seututieverkon kunnon ja kunnossapidon merkitystä. Tämä on edellytys myös tehokkaan joukkoliikenteen järjestämiselle. Tällä hetkellä joukkoliikenne mahdollistaa liikkumisen toimistotyöaikoina, mutta sen palvelutaso ei ole kilpailukykyinen henkilöautoliikenteen kanssa mm. nopeuden tai käytön helppouden suhteen.
Tavoitetilan kuvaus: Parannettu tie- ja rataverkko mahdollistavat tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt, liput ovat yhteiskäyttöisiä ja informaatio helposti ja mobiilisti saatavilla.
—
Kuvateksti: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ehdotus joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiksi toimivalta-alueellaan. Työn yhteydessä on tunnistettu Pohjanmaan ja naapurimaakuntien keskeisimmät keskukset joukkoliikennetarjonnan näkökulmasta. Lähde: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma, 2018
Innovatiiviset liikennepalvelut maaseudulla ja kaupungeissa helpottavat kaikkien liikkumista
Tavoitteen tarkennus: Innovatiivisilla liikennepalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupungeissa perinteisen joukkoliikenteen lisäksi esimerkiksi kutsuohjattua joukkoliikennettä, yhteiskäyttöautoja sekä kaupunkipyörä- ja potkulautajärjestelmiä. Maaseudun uusilla liikkumispalveluilla tarkoitetaan pääasiassa julkisten kuljetusten avaamista kaikkien käytettäviksi ja sitä tukevia informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmiä.
Nykytilan kuvaus: Perinteisen joukkoliikenteen kysyntä on vähentynyt kaupunkialueiden ulkopuolella. Kaupunkialueilla kysyntäpotentiaalia on enemmän, mutta uusia liikkumispalveluja on käytössä vain vähän. Haja-asutusalueiden liikkumispalveluiden mahdollisuuksia on selvitetty ja julkisesti hankittujen kuljetusten avaamisessa on tunnistettu paljon mahdollisuuksia. Käytännön toteutusta ei vielä ole.
Tavoitetilan kuvaus: Tavoitetilassa liikkumispalveluiden valikoima on monipuolistunut. Kaupunkiseuduilla hyödynnetään mm. liikennepalveluiden paketointia, digitaalisia ratkaisuja ja autonomista ajamista. Maaseudulla julkisesti hankitut kuljetukset ovat kaikille avoimia ja tieto niistä on helposti saatavilla. Digitalisaatiota hyödyntämällä välitetään ja yhdistellään tehokkaasti kuljetuksia. Julkisen sektorin ja liikennealan yritysten yhteistyö on tiivistynyt. Jatkossa hyvinvointialueella tulee olemaan merkittävä rooli kuljetuspalveluiden kehittämisessä.
Liikennejärjestelmä reagoi tehokkaasti liikkumis- ja kuljetustarpeiden muutoksiin
Tavoitteen tarkennus: Liikkumis- ja kuljetustarpeet muuttuvat jatkuvasti. Tulee sekä nopeita toimenpiteitä edellyttäviä muutoksia, kuten uusien yritysinvestointien tarpeet liikennejärjestelmälle, että hitaita esimerkiksi väestön ikääntymiseen tai asenteisiin liittyviä muutoksia. Reagointitarvetta luovat lisäksi muun muassa rahoituksen painotusmuutokset, lainsäädäntömuutokset, ilmastotavoitteiden tuomat paineet, pandemiat, kaupan rakennemuutos ja poliittiset painotusmuutokset. Kaikkiin näihin tulee pystyä vastaamaan tehokkaasti eri aluetasoilla. Keskeistä ovat tehokkaat toimintamallit sekä organisaatioiden ja keskeisten sidosryhmien välinen tiivis ja koordinoitu yhteistyö.
Nykytilan kuvaus: Pohjanmaalla liikennejärjestelmätyö toimii maakuntaliiton koordinoimana tehokkaasti sekä seutu- että maakuntatasolla. Työryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja toiminnan tueksi on hankittu yhdessä kahden muun maakunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa konsulttitoimeksianto. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kanssa ja kuuden maakunnan yhteistyö on käynnisteillä läntisen Suomen yhteisen liikennestrategian mukaisesti. Liikkumis- ja kuljetustarpeissa tapahtuvia muutoksia seurataan, mutta seurantamenetelmissä on kehittämistä.
Tavoitetilan kuvaus: Tavoitetilassa Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön toimintamalli on tehostunut sekä seutu- että maakuntatasolla. Pohjanmaan olemassa olevat ja tulevat tarpeet on otettu hyvin huomioon valtakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmän tilan seuranta on organisoitu ja siihen on käytettävissä tehokkaita työkaluja.
Liikennejärjestelmä mahdollistaa esteettömät ja saumattomat matkaketjut
Tavoitteen tarkennus: Pohjanmaalla on tarpeen hyödyntää entistä paremmin henkilöauton lisäksi myös muiden kulkumuotojen potentiaali. Käytännössä lähes kaikki liikkujat ovat eri kulkumuotojen ”sekakäyttäjiä” ja lähes kaikki matkat koostuvat eri kulkumuotojen yhdistelmistä. Yksittäisten kulkumuotojen kehittämisen sijaan tulisi kehittää matkaketjujen saumattomuutta, mikä tarkoittaa esimerkiksi helppoa siirtymistä kulkumuodosta toiseen, yhteisiä lippujärjestelmiä sekä reaaliaikaista informaatiota. Matkaketjujen esteettömyys korostuu väestön ikääntymisen myötä.
Nykytilan kuvaus: Matkaketjulähtöinen suunnittelu on vielä vähäistä koko Suomessa. Pohjanmaalla on tehty joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämistyötä, joiden yhteydessä on huomioitu myös solmupisteiden toimivuutta. Puutteita on erityisesti aikataulujen yhteensopivuudessa, joukkoliikenteen vuorotarjonnassa, lippujen yhteiskäyttöisyydessä, informaation saatavuudessa ja ajantasaisuudessa sekä solmupisteiden esteettömyydessä ja liitynnän toimivuudessa.
Tavoitetilan kuvaus: Maakunnan keskeiset matkaketjut on määritetty sekä tunnistettu ja korjattu niiden keskeiset puutteet. Liikenneympäristö ja -palvelut ovat esteettömiä ja niihin liittyvä informaatio on helposti saavutettavissa.
Kuvateksti: Henkilöliikennetutkimuksen (2016) mukaan Pohjanmaalla tehdään keskimäärin 2,5 matkaa vuorokaudessa henkilöä kohden ja matkojen yhteispituus vuorokaudessa henkilöä kohden on noin 39 km. Henkilöauton osuus sekä matkamäärästä että matkasuoritteesta on huomattavan korkea.
…
Liikennejärjestelmä palvelee eri käyttäjä- ja väestöryhmiä tasa-arvoisesti
Tavoitteen tarkennus: Liikennejärjestelmän kehittämisessä ovat perinteisesti korostuneet työikäisten liikkuminen ja elinkeinoelämän kuljetusten tarpeet. Jatkossa liikennejärjestelmätyössä on tarpeen ottaa entistä koordinoidummin huomioon eri elämäntilanteissa olevien käyttäjien tarpeet sekä erilaiset ja erilaistuvat alueet. On tärkeää varmistaa, että erityisesti ns. heikommat liikkujaryhmät, kuten liikunta- ja aistirajoitteiset, ajokortittomat ja pienituloiset huomioidaan. Keskeisiä tarkastelun näkökulmia ovat mm. alueellinen tasa-arvo, eri liikkujaryhmien välinen tasa-arvo, eri elämäntilanteiden huomioiminen, esteettömyysnäkökulmat sekä taloudellinen tasa-arvo ja liikenneköyhyys.
Nykytilan kuvaus: Koko Suomessa liikennejärjestelmää on suunniteltu pitkälti henkilöautolähtöisesti työmatkaliikenteen näkökulmasta ja muiden kulkumuotojen kehitystä on tehty niin, ettei se haittaa merkittävästi henkilöautoliikennettä. Muutos tähän ajatteluun on tapahtumassa ja erityisesti Vaasassa ja jonkin verran myös Pietarsaaren seudulla resursseja on ohjattu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Muutos on kuitenkin hidas ja edelleen henkilöauto on useimmiten sekä nopein, sujuvin että esteettömin tapa liikkua kaupunkialueilla. Maaseutualueilla, jossa henkilöauto on ainut mahdollinen liikkumismuoto, aiheuttaa tieverkon huono kunto alueellista epätasa-arvoa. Pohjanmaalla liikenneköyhyyden taso ei juurikaan eroa muusta maasta, mutta ilmastotavoitteiden myötä mahdollisesti kallistuva henkilöautoliikenne voi lisätä liikenneköyhyyttä. Erityisryhmien esteettömyys on yksi lain edellyttämistä suunnitteluperusteista, mutta väestön ikääntyessä erityisesti ikäihmisten esteettömyysvaatimukset lisääntyvät.
Tavoitetilan kuvaus: Liikennejärjestelmäsuunnittelulla on luotu tasa-arvoinen käyttömahdollisuus eri kulkumuodoille, mikä tarkoittaa, että kaupunkialueilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö on helpottunut ja palvelutaso parantunut. Maaseutualueilla tiestön kunto ja liikennepalvelut ovat parantuneet. Ilmastohaasteita ratkaistaessa on huomioitu alueellinen tasa-arvo ja liikkumismahdollisuudet. Liikkumisympäristöjen ja -palveluiden esteettömyys on parantunut ja huomioi erityisesti ikäihmisten tarpeet.
Kevyen liikenteen kulkumuodot ovat houkuttelevimmat lyhyillä matkoilla
Kevyen liikenteen kulkumuodoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä jalankulkua, pyöräliikennettä sekä uudempia liikkumisvälineitä, kuten sähkökäyttöisiä potkulautoja ja muita maksimissaan 25 km/h kulkevia liikkumisvälineitä, joiden paikka on pyöräväylällä. Kansallisesti tavoitellaan kävelyn ja pyöräliikenteen yhteenlasketun kulkutapaosuuden kasvua. Houkuttelevuuden parantamista puoltavat erityisesti kansanterveydelliset näkökulmat sekä ympäristö- ja tasa-arvosyyt.
Jalankulku
Tavoitteen tarkennus: Kävely on yleensä osa jokaista matkaketjua. Jalankulun kehittäminen on pääasiassa pistemäistä kohdistuen keskustoihin. Sen houkuttelevuutta voidaan parantaa mm. erottelemalla jalankulku ja pyöräliikenne erillisille väylille, lisäämällä kävely-ympäristöjen viihtyisyyttä sekä edistämällä kävelyä nopeuttavia ratkaisuja, kuten kävelykatuja.
Nykytilan kuvaus: Jalankulkua on pitkälti suunniteltu yhdessä pyöräliikenteen kanssa, vaikka ne ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaiset liikkumismuodot. Kävelyn lisääminen koulumatkoilla saattoliikenteen sijaan on tunnistettu tarpeelliseksi alueen liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Vaasassa on laadittu vuonna 2019 kestävän liikkumisen suunnitelma ja vuoden 2021 aikana valmistuu kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Väestön ikääntyminen korostaa taajama-alueiden kävely-ympäristöjen toimivuuden ja esteettömyyden kehittämistä.
Tavoitetilan kuvaus: Keskustojen kävely-ympäristöt ovat viihtyisiä, turvallisia ja esteettömiä. Jalankulun osuus erityisesti koulumatkoilla on lisääntynyt. Liikenneympäristö huomioi hyvin ikääntyneen väestön tarpeet.
Pyöräliikenne ja pienet sähköiset liikkumisvälineet
Tavoitteen tarkennus: Pyöräliikenteen kehittäminen on verkollista ja kohdistuu suurilta osin alle 10 km pituisille matkoille. Sähköpyöräily ja muut pienet sähkökäyttöiset liikkumisvälineet mahdollistavat pidempiäkin matkoja. Pyöräliikenteen houkuttelevuutta voidaan parantaa mm. erillisillä pyöräväylillä, pyöräliikenteen laatukäytävillä, talvikunnossapitoa parantamalla, epäjatkuvuuskohtia poistamalla ja opastusta parantamalla.
Nykytilan kuvaus: Pyöräliikenteen painoarvo on valtakunnallisesti nousussa: sen suunnitteluohje päivitettiin vuonna 2020 ja pyöräliikenteen näkökulmaa nostettiin vahvemmin esille myös tieliikennelain uudistuksessa. Vaasassa on laadittu vuonna 2019 kestävän liikkumisen suunnitelma ja vuoden 2021 aikana valmistuu kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Maasto-olosuhteet Pohjanmaalla ovat suotuisat pyöräilyn kehittämiselle, sillä mäet ovat harvassa. Toisaalta arkiliikkumisessa välimatkat ovat usein pitkiä, mikä heikentää pyöräliikenteen mahdollisuuksia. Tällä hetkellä erillisiä pyöräliikenteen väyliä on vain vähän eikä pyöräliikenteen laatukäytäviä ole vielä toteutettu. Pyöräliikenteen verkon hierarkiaa ei ole määritelty Vaasaa lukuun ottamatta maakunnan eikä kuntien tasolla. Vaasa on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet pyöräliikenteen kehittämiselle: Baanaverkon rakentaminen on suunnitteilla, pyöräliikenteen uudet suunnitteluohjeet otetaan heti käyttöön ja liikkumisen ohjauksen työhön halutaan jatkossa panostaa entistä enemmän. Muissa kunnissa pyöräliikenteen edistäminen on pienimuotoisempaa johtuen osittain myös kuntien eri kokoluokista. Luonnossa liikkumisen ja pyörämatkailun lisääntyminen luovat mahdollisuuksia myös Pohjanmaan pyöräliikenteen edistämiselle, ja tätä kunnat ovat jo markkinoinnissaan hyödyntäneet.
Tavoitetilan kuvaus: Pyöräliikenneverkon hierarkkinen määrittely on tehty koko maakunnan alueella. Erillisten pyöräväylien ja pyöräliikenteen laatukäytävien määrä on lisääntynyt ja pyöräväylien epäjatkuvuuskohtia poistettu.
Liikennejärjestelmä on hiilineutraali sekä energia- ja materiaalitehokkuudessa edelläkävijä
Tavoitteen tarkennus: Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta. Pohjanmaan maakuntaohjelma (2107) tavoittelee liikenteen hiilineutraalisuutta vuoteen 2040 mennessä. Energiatehokkuus tarkoittaa tässä yhteydessä liikenteen energiankäytön minimoimista ja materiaalitehokkuus esimerkiksi korjaus- ja kierrätyspalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä.
Nykytilan kuvaus: Liikenteen CO2-päästöt olivat vuonna 2019 Suomen ympäristökeskuksen Alas-mallin mukaan 24 % Pohjanmaan kokonaispäästöistä, yhteensä noin 375 000 tonnia. Maakuntaliitto on selvittänyt liikenteen CO2-päästöjen tarkempaa jakautumista alueellisesti: tieliikenteen osalta suurimmat CO2-päästöt syntyvät pääväylillä ja kaupunkiseuduilla. Myös liikenteen CO2-päästövähennyskeinoja ja niiden vaikuttavuutta on selvitetty. Pohjanmaan henkilöautojen keskimääräiset yksikköpäästöt (g/km) ovat hieman maan keskiarvoa suuremmat (158,6 g/km vs. 153,5 g/km vuonna 2019). Traficomin tilastojen mukaan sähköisten henkilöautojen ensirekisteröinnit Pohjanmaalla olivat vuosina 2016–2020 hieman maan keskiarvoa alhaisemmat, mutta nousivat vuoden 2021 aikana maan keskitasolle. Kaasukäyttöisten ajoneuvojen ensirekisteröinnit ovat pysyneet hieman maan keskiarvoa alemmalla tasolla. Autokannan uudistumisen lisäksi kansallisella tasolla säädetty biopolttoaineiden jakeluvelvoite vähentää tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 20 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Henkilöliikennetutkimuksen (2016) mukaan henkilöauton osuus sekä matkaluvusta että matkasuoritteesta on maan keskiarvoa suurempi: Pohjanmaalla 74 % matkoista ja 87 % matkasuoritteesta tehdään henkilöautolla kun Suomessa keskimäärin luvut ovat 61 % ja 79 %. Meriliikenteeseen liittyen Vaasa–Uumaja välillä on aloittanut uusi, entistä ympäristöystävällisempi alus. Lentoliikenteen osalta alueella selvitetään parhaillaan sähköisen lentoliikenteen mahdollisuuksia.
Kuvateksti: Traficomin tilastojen mukaan Pohjanmaalla ensirekisteröitiin tammikuun ja toukokuun 2021 välisenä aikana eniten bensiinikäyttöisiä henkilöautoja sekä ladattavia hybridejä. Henkilöautokannan uusiutuminen on kuitenkin hidasta, mistä johtuen 98 % Pohjanmaan henkilöautoista oli maaliskuun 2021 lopussa bensiini- tai dieselkäyttöisiä.
Tavoitetilan kuvaus: Liikennejärjestelmä on vähintään hiilineutraali, jopa hiilinegatiivinen. Ajoneuvokanta on käyttövoimiltaan monipuolinen ja sisältää mm. sähköä, uusiutuvia polttoaineita ja vetyä. Myös raskaassa liikenteessä on tapahtunut käyttövoimamuutos. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudet ovat kasvaneet. Tavarakuljetuksissa raideliikenteen potentiaali on hyödynnetty, mutta kumipyöräliikenteen rooli on edelleen merkittävä. Meri- ja lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vähintään kansainvälisten sopimusten mukaisesti (meriliikenne -50 % vuoteen 2050 vuoden 2008 tasosta ja lentoliikenne -50 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 2005 tasosta). Liikennejärjestelmän kehittämisessä on huomioitu vastuullisuusnäkymät ja materiaalitehokkuus.
Luonnon monimuotoisuus huomioidaan liikennehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa
Tavoitteen tarkennus: Luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla. Monimuotoisuuden häviämistä aiheuttavat mm. luonnonvarojen ylikäyttö, ilmastonmuutos, elinympäristöjen muuttuminen, päästöt sekä haitalliset vieraslajit. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on Pohjanmaan maakuntaohjelman 2018–2021 keskeinen painopistealue. Myös Väyläviraston tavoitteena on vähentää väylänpidon ja liikenteen haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Tehokkain keino turvata luonnon monimuotoisuutta on olla laajentamatta väyläverkkoa. Kun tämä ei ole mahdollista, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on otettava huomioon uusien väylähankkeiden suunnittelussa ja nykyisten väylien kunnossapidossa.
Nykytilan kuvaus: Lainsäädäntö ja suunnitteluohjeet edellyttävät uhanalaisten lajien huomioimisen. Pohjavesi- ja melusuojausvaatimukset ovat kiristyneet, mikä tarkoittaa, että liikennehankkeiden yhteydessä ne on otettava huomioon entistä paremmin.
Tavoitetilan kuvaus: Pohjanmaan maakuntasuunnitelman mukaisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on huomioitu kaikessa luontoa muuttavassa toiminnassa. Tämä on ollut selkeä lähtökohta myös liikennejärjestelmän kehittämisessä.
Kattava ja tehokas väyläverkko mahdollistaa kaikille sujuvat ja turvalliset yhteydet sekä yritystoiminnan kehittämisen koko maakunnan alueella
Tavoitteen tarkennus: Tavoite koskee erityisesti maakunnan elinvoiman kannalta keskeistä maaseudun tieverkkoa, ml. yksityistiestö. Tienpito on viimeisiä maaseudun julkisia palveluita ja sitä on tarpeen ylläpitää niin kauan kuin muut toiminnot, kuten esimerkiksi asutus, maa- ja metsätalous tai matkailu, sitä edellyttävät. Palvelutason on vastattava näiden toimintojen asettamia sujuvuus- ja turvallisuusvaatimuksia. Pohjanmaan erityispiirre on ydinmaaseutu, jossa on paljon yritystoimintaa, mikä asettaa muuta maata suurempia tarpeita tieverkon ylläpidolle.
Nykytilan kuvaus: Korjausvelkaa on huomattavasti ja se näyttäisi kasvavan lähivuosina. Liikenne12-suunnitelman linjaukset ovat tavoitteen näkökulmasta hyviä, mutta ne edellyttävät rahoitustason nostoa ja rahoituksen sitomista indeksiin. Haasteena on verkon laajuus käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Vähäliikenteisen tieverkon priorisointi Pohjanmaalle on tehty vuonna 2015.
Tavoitetilan kuvaus: Väyläverkon kunto mahdollistaa maaseudulla asumisen ja yritystoiminnan kehittämisen. Sujuvuus ja turvallisuus on varmistettu koko verkolla. Yksityisteiden kunnossapito on organisoitu tehokkaasti.
Maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän kehittäminen on yhteensovitettu tehokkaasti laaja-alaiseen
liikennejärjestelmätyöhön kaikilla tasoilla
Tavoitteen tarkennus: Edellisessä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2014) maankäytön suunnittelun ja liikenteen yhteistyön kehittäminen oli yksi kolmesta päätavoitteesta. Tässä suunnitelmassa ajatusta on laajennettu maankäytön ja liikenteen lisäksi myös asumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän strategiseen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa, että liikennejärjestelmätyö on entistä vuorovaikutteisempaa ja huomioi muun alueellisen kehittämisen.
Nykytilan kuvaus: Kaavoituksen ja liikennejärjestelmätyön yhteensovittamiseen on olemassa vakiintuneita käytäntöjä. Sen sijaan liikennejärjestelmätyön linkittymisessä muuhun aluekehittämiseen on tunnistettu yhteensovitustarpeita. Seudullisten liikennejärjestelmätyöryhmien puheenjohtajat ovat alueen elinkeinoyhtiöistä, mikä linkittää liikennejärjestelmätyötä elinkeinoelämän kehittämiseen.
Tavoitetilan kuvaus: Liikennejärjestelmäsuunnittelun ja –työn rooli on tunnistettu osana maakuntasuunnittelua. Liikennejärjestelmän kehittämisen ja muun alueelliseen kehittämiseen keskinäiset vaikutukset on tunnistettu ja otettu huomioon päätöksenteossa. Liikenteen asiantuntemus on tiiviisti mukana kaikessa alueellisessa strategisessa kehittämisessä.
Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus toteutuu yritysten, kotitalouksien ja julkissektorin osalta
Tavoitteen tarkennus: Maakunnan elinvoiman kannalta on tärkeää tunnistaa taloudellinen tehokkuus julkissektorin lisäksi myös yritysten ja asukkaiden näkökulmasta. Liikennehankkeiden tulee olla kustannustehokkaita, mutta taloudellisia vaikutuksia tulee arvioida useista eri näkökulmista.
Nykytilan kuvaus: Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat hankekohtaiset tarkastelut. Liikennejärjestelmätasolla keskeistä olisi tarkastella myös kotitalouksien ja yrityksien liikkumis- ja kuljetuskustannuksia. Liikkumiskustannukset muodostavat toiseksi suurimman kuluerän kotitalouksille ja logistiikkakustannukset vastaavat yli 10 % yritysten kustannuksista. Henkilöautoiluun perustuva liikennejärjestelmä on aluetaloudellisesta näkökulmasta tehoton: lähes 85 % henkilöautoiluun käytettävistä varoista poistuu paikallisesta taloudesta.
Tavoitetilan kuvaus: Tehokkuutta tarkastellaan tasapainoisesti ja tasavertaisesti niin julkissektorin, yritysten kuin kotitalouksienkin näkökulmista. Liikkumiseen ja kuljetuksiin käytettävistä varoista jää nykyistä merkittävästi suurempi osa paikallistalouteen.
